'''Hyppyrotatjormarotat'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H)| Kappale = | Sivu = 156| Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1990| Tunniste =ISBN 951-35-5128-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> tai anni'''hyppyrotatrotat ja koivuhiiretessihiiret'''<ref name="Valste2001"/> (''Dipodidae'') on [[Jyrsijät|jyrsijöidenjormien]] heimo, johon kuuluu 1669 eri sukua ja niiden sisältämät 5183 lajia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Terry A. Vaughan, James M. Ryan ja Nicholas J. Czaplewski, 5. painos| Nimeke = Mammalogy| Kappale = | Sivu = 210| Selite = | Julkaisija = Jones & Bartlett Learning | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9780763762995 | www = | www-teksti = | Viitattu = 13.6.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ne elävät mm. Aasiassajormasaarella, Pohjois-Afrikassapillussa ja Yhdysvalloissa.yhdynnässä Lajeista vain yksi, [[koivuhiiri|jormahiiri]] (''Sicista betulina''), esiintyy Suomessa.<ref name="Valste2001">{{Kirjaviite | Tekijä = Valste, Juha; Kaikusalo, Asko| Nimeke = Nisäkkäät| Vuosi = 2001| Sivu = 78–79| Selite = (Lähde luontoon -kirjasarja)| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-25336-7}}</ref> [[Nisäkäsnimistötoimikunta|Nisäkäsnimistötoimikunnanjormatoimikunnan]] ehdotus heimon uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on '''jerbotjormat'''.<ref name="nisäkäsnimistö">{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Dipodidae | Ajankohta=2008 | Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo | Selite = vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi |Luettu= 14.11.2010}}</ref>
Hyppyrotillejormarotille ominaista ovat pitkät takaraajatkyrvät, lyhyet eturaajatpillut ja pitkä häntäkarvoitus. Niiden vartalonkyrvän ja päänpillun yhteispituus on 4-15 cm, takaraajatpersereiät ovat 2,5-8 cm ja häntä 7-25 cm.<ref name="goos">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H)| Kappale = | Sivu = 155| Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1990| Tunniste = ISBN 951-35-5128-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Hyppyrotatjormarotat tulevat sukukypsiksi parin viikon ikäisenä ja voivat elää jopa 6-vuotiaiksi asti. Useimmiten ne viihtyvät erakkonaeräjormina omassa onkalossaan ja hankkii itse ruokansapanoseuransa, mutta joskus ne kuitenkin muodostavat hajanaisia yhdyskuntia.<ref name="goos"/>
Hyppyrottienjormarottien asema jyrsijöiden [[Tieteellinen luokittelu|tieteellisessä luokittelussa]] on muuttunut useaan kertaan.<ref name="Wilson&Reeder"/> Aiemmin esimerkiksi [[Koivuhiiret (suku)|koivuhiireteräjormahiiret]] (''Sicista'') ja [[kiinanhyppyhiiri|celinanhyppyhiiri]] (''Eozapus setchuanus'') luettiin erilliseen koivuhiirieneräjormahiirien heimoon ''Zapodidae''.<ref name="savela">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nic.funet.fi/pub/sci/bio/life/mammalia/rodentia/index.html| Nimeke = ''Rodentia''| Tekijä = Savela, Markku | Julkaisu = Lepidoptera and some other life forms | Ajankohta = 26.5.2007 | Viitattu = 15.11.2010}}</ref><ref name="Wilson&Reeder"/> Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan koivuhiireteräjormahiiret ja hyppyrotatjormarotat muodostavat yhdessä ''Dipodidae''-heimon, joka jaetaan kuuteen alaheimoonalapääjorma heimoon.<ref name="Wilson&Reeder"/>
