Ero sivun ”Susa” versioiden välillä

Tuhat vuotta Susa kävi sotia [[Mesopotamia]]n kaupunkivaltioiden kanssa. [[Akkadi]]n kuningas [[Sargon]] valloitti sen noin vuonna 2350 eaa. Kun Sargonin valta kukistui, elamilaiset vaurastuivat jälleen ja rakensivat noin vuonna 2100 eaa. temppelin ja [[zikkurat]]in Susan herralle, myrskyn jumalalle ja kaupungin suojelusjumalalle kyttyräselkäiselle seebulle. [[Babylonia]]laiset valtasivat Susan noin 1000 eaa. ja elämä siellä laantui. [[Assurbanipal]], assyyrialainenassyrialainen valloittajakuningas poltti kaupungin maantasallemaan tasalle noin vuonna 645 eaa.<ref name=" Jennifer Westwood_178"/>

Susan rauniokummut löydettiin vuonna 1850 ja brittiläinen [[arkeologi]] [[William Loftus]] tunnisti ne klassisen ajan Susaksi. Säilyneitä raunioalueita oli neljä, Akropolis, Apadana, Kuninkaan kaupunki ja Käsityöläisten kaupunki. Kolmestatoista eri asutuksesta varhaisin oli Akropoliilla, mistä löytyivät muun muassa 4. vuosituhannelta peräisin olevan temppelin rauniot sekä [[Elam]]in tärkeimpien rakennusten jäännökset kuten [[Insusinak]]in temppeli ja zikkurat, jonka huipulla olleet pronssiset sarvet AssubanipalAssurbanipal oli ryöstänyt.<ref name=" Jennifer Westwood_178"/>

EaminElamin aikainen Susa on lähes kokonaan hävinnyt. Jotain tuonaikaisesta loistosta voi kuvitella tutustumalla 32 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevaan [[Dur Untas]]iin (nykyinen Tchoga Zanbilista), jonka kuningas [[Untas-Gal]] rakensi noin 1250 eaa., ja joka oli muinaisen maailmanajan kunnianhimoisimpia rakennushankkeita. Valtavien vallien ja muurien sisäpuolella on elamilaisten jumalien temppeleitä ja valtava zikkurat, joka on pyhitetty Insusinakille. <ref name=" Jennifer Westwood_178"/>

[[Kyyros Suuri|Kyyros Suuren]] (k. 530 eaa.) aikana Susa jälleen kukoisti. [[Persia]]n valtakunta ulottui [[Aigeianmeri|Aigeianmereltä]] Oksusjoelle (Amu-Darja) ja Kyyros Suuri teki Susasta sen pääkaupungin luultavasti siksi, että se sijaitsi puhdasvetisen Kharkajoen varrella. [[Herodotos]], kreikkalainen historioitsija mainitsee Kyyroksesta, että tämä otti aina jonnekin lähtiessään mukaansa Choaspesin (Kharkan) vettä, jota ja vain jota Kyyros joi. Vesi keitettiin ja monet muulien vetämät nelipyöräiset vaunutkuljettivatvaunut kuljettivat sitä hopeisissa astioissa seuraten kuningasta kaikkialle minne hyväsähyvänsä tämä meni. "Minne hyvänsä" saattoi olla vaikka kuinka pitkä matka, sillä Kyyros ja hänen perustamansa akhemenidien[[Akhaimenidien hallitsijasuku|akhaimenidien]] dynastia vietti talven Susassa, kevään [[Persepolis|Persepoliissa]] 800 kilometrin päässä ja kesällä mentiin Ekbatanan viileään vuoristoon, joka sijaitsi 1280 kilometrin päässä Persepoliista. Myös teiden rakentajina akhemeniditakhaimenidit hämmästyttävät. Heidän kuninkaantiensä Susasta Vähän-Aasian [[Sardis]]iin oli 2563 kilometrin mittainen ja sen varrella oli 111 vartioasemaa hevosten vaihtamista varten. Sotilasosastot partioivat tiellä, ja etapilta toiselle vaihtuvat kuriirit pystyivät kuljettamaan käskykirjeen jopa viikossa kuninkaantien päästä toiseen. <ref name=" Jennifer Westwood_180"> Jennifer Westwood s. 180</ref>

[[Dareios I]] rakensi 517 eaa. rakensi palatsin, josta hän kertoo savitauluissa: "Rakensin tämän palatsin ... Ja maa, joka kaivettiin pois ... ja tiilet, jotka valettiin – sen työn tekivät Babylonian miehet. [[Setrit|Setriksi]] kutsutut puut tuotiin vuorelta, jonka nimi on [[Libanon]]. Assyrialaiset toivat ne Babyloniin, ja Karkhan (Anatoliassa) ja [[Joonia]]n (Kreikka) miehet toivat ne Babylonista susalaisten maahan." Rakennustöissä oli mukana meedialaisia ja egyptiläisiä kultaseppiä ja karavaaneilla tuotiin [[kulta]]a, [[norsunluu]]ta, [[hopea]]a, [[eebenpuu]]ta, [[Lapislatsuli|lasuurikiveä]] ja [[turkoosi]]a. [[Raamattu|Raamatussa]] mainitaan tämä "Suusanin linna" [[Esterin kirja]]ssa ja kuvataan sen loistoa.<ref name=" Jennifer Westwood_180"> Jennifer Westwood s. 180</ref>

[[Aleksanteri Suuri]] voitti [[Dareios III]]:n 331 eaa. ja taisteltuaan seitsemän vuotta aina [[Intia]]an ulottuneilla retkillään Aleksanteri Suuri palasi Susaan ja otti vaimokseen Dareioksen tyttären. Hän piti joukkohäät 10 000 kreikkalaismiehelle ja näiden persialaisille vaimoille ja ilmoitti yhdistävänsä Kreikan ja Persian yhdeksi suurvallaksi. Kun Aleksanteri Suuri kuoli 323 eaa., Susa jäi maakunnalliseksi kaupungiksi. Siellä oli myöhemmässä vaiheessa [[piispanistuin]] ja [[Sassanidit|sassanidien]] kuningas [[SapurSapor II]], joka oli kiihkeä [[zarathustra]]lainen, laittoi satoja norsuja tallomaan Susaa maantasalle. Lopullinen tuho muinaiselle Susalle tuli kolmannellatoista vuosisadalla1200-luvulla, kun [[mongoli]]t tuhosivat sen.<ref name=" Jennifer Westwood_180"/>