Ero sivun ”Ustaša” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
lähde, lähdepyyntöjä, kh, wl
Rivi 1:
[[Image:Flag of Croatia Ustasa.svg|thumb|Ustašan lippu]]
{{Puolue
| Nimi = Ustaša <br />
| Lippu = [[Image:Flag of Croatia Ustasa.svg|thumb]]
| Perustettu = 7. Tammikuutatammikuuta 1929 (de jure), 1930 (de facto)</small>
| Lakkautettu = 8. Toukokuutatoukokuuta 1945
| Johtaja 1 =[[Ante Pavelić]]
| Johtaja 2 =
Rivi 10 ⟶ 9:
| Johtaja 4 =
| Johtaja 5 =
| Ideologia =[[kansallissosialismi]], [[Ääri-nationalismi]], [[Fasismi]], [[Kroatialainen nationalismifasismi]]
| Poliittinen kirjo = [[Äärioikeisto]]
| Äänenkannattaja = Hrvatski Domobran
Rivi 21 ⟶ 20:
| Varhaisnuorisojärjestö =
}}
[[ImageKuva:UstasamilitiaFlag of Croatia Ustasa.jpgsvg|thumb|Ustašan puolisotilaalliset joukot teloittamassa vankeja.lippu]]
[[Kuva:Ustasamilitia.jpg|thumb|Ustašan puolisotilaalliset joukot teloittamassa vankeja.]]
{{Lähteetön}}
'''Ustaša''' ({{k-hr|Ustaša - Hrvatski Revolucionarni Pokret}}, monikko ''Ustaše'') oli [[kansallismielisyys|kansallismielis]]-[[kansallissosialismi|kansallissosialistinen]] [[kroaatit|kroaattijärjestö]], jonka [[akselivallat]] nostivat valtaan [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] vuonna 1941.<ref name="omh17">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 17| Julkaisija = Otava | Vuosi =1986 | Tekijä = Magnusson, Thomas & Rosenfeldt, Niel Erik & Weibull, Jörgen| Suomentaja = Kirsti ja Arto Ingervo | Sivut = 270| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 951-1-09304-5}}</ref> Ustašan politiikka sai vaikutteita kansallissosialismista ja [[fasismi]]sta, ja sillä oli [[puolisotilaallisuus|puolisotilaallinen]] osasto, joka teki julmia tuhoamisretkiä serbikyliin.
 
Ustašan tunnus oli ''U'' ja sen lippu [[KroatiaKroatian lippu|Kroatian]]n puna-valko-sininen trikolori, jossa oli keskellä Kroatian ruudullinen vaakuna ja vasemmassa yläkulmassa tyylitellyn vinoneliön ympäröimä U-kirjain.
 
Ustaša halusi rakentaa yhtenäisen etnisesti puhtaan Suur-Kroatian kovin ottein. Se vainosi [[serbit|serbejä]], [[juutalaiset|juutalaisia]], romaneja, anti-fasisteja sekä bosnialaisia ja kroaatteja jotka olivat Ustašaa vastaan, pyrkien etnisesti puhdistamaan Kroatian käännyttämällä [[ortodoksisuus|ortodoksiserbejä]] [[katolinen kirkko|katolilaisiksi]], murhaamalla serbejä ja ajamalla heitä maanpakoon. Ustaša surmasi [[Jasenovacin keskitysleiri]]llä arviolta 100&nbsp;000–200&nbsp;000 ihmistä ja [[Jugoslavia]]n maaseudulla vielä enemmän. Järjestön toimet kauhistuttivat jopa [[natsi-Saksa|saksalaisiakin]], jotka samaan aikaan toteuttivat [[holokausti|kansanmurhaa]]. Ustaša ei vainonnut [[bosniakit|bosniakkeja]], joita liittyi Ustašaan ja [[Waffen-SS|Waffen-SS:ään]]. [[Puna-armeija]] ja [[partisaanit|kommunistipartisaanit]] kukistivat Ustašan vuonna 1945.
Rivi 32 ⟶ 31:
 
== Ustaša 1920- ja 1930-luvuilla ==
Ustaša perustettiinmuodostui kiinteäksi järjestöksi vuosina 1928–1929, aikana jolloin oikeistoradikalismin ja kansallismielisyyden aalto levisi [[Eurooppa|Euroopassa]]. Ustašan nimellä järjestö alkoi kulkea vuonna 1933. Nimi tarkoittaa kapinallista. Kroaatit käyttivät vanhaa nimitystä, jota oli käytetty vuoden 1875 [[Turkki]]a vastaan taistelleista serbikapinallisista.
 
Ustaša oli alussa pelkkä kansalliseen itsenäisyyteen pyrkivä liike. 1930-luvulla Ustaša ajoi kroaattien irrottautumista [[Jugoslavia]]sta ja teki [[terrorismi|terrori-iskuja]]. Huonon maineensa erityisesti serbien silmissä Ustaša hankki vasta toisen maailmansodan aikana. Silloin Ustašalla oli kymmenien tuhansien miesten vahvuinen armeija. Kun Jugoslavian kuningas [[Aleksanteri I (Jugoslavia)|Aleksanteri]] murhattiin vuonna 1934, syytettiin teosta Ustašaa joka joutui ajojahdin kohteeksi. Ustašan jäseniä pakeni muun muassa [[Italia]]an. Pian Italia ja Jugoslavia solmivat sopimuksen, ja Ustašan jäseniä alkoi palata Jugoslaviaan.
Rivi 39 ⟶ 38:
Kun saksalaiset tarjosivat Jugoslavian vahvimmalle puolueelle [[Kroatian talonpoikaispuolue|HSS:lle]] yhteistyötä Jugoslavian hallitsemisessa, nämä kieltäytyivät. Ustaša asettui kansallissosialistien puolelle huhtikuussa 1941 ja satoja Ustašan jäseniä palasi maanpaosta Italiasta.
 
Ustašalla ei juurikaan ollut kannatusta Kroatiassa.{{lähde|11.12.2015}} Ustaša perusti NDH:n (''Nezavisna Država Hrvatska'', [[Itsenäinen Kroatian valtio]]), johon kuului myös suuri osa [[Bosnia-Hertsegovina]]sta ja [[Serbia]]stakin. Italia ja Saksa jakoivat Kroatian kahteen vyöhykkeeseen. Pian valtion perustamisen 20. huhtikuuta 1941 jälkeen maahan palasi [[Ante Pavelić]], 1930-luvulla maanpakoon lähtenyt Ustašan johtaja. Hänestä tuli nyt Führeriä vastaava ''poglavnik'', johtaja, joka esiintyi [[Adolf Hitler]]in tapaan univormussa.
 
Ustaša aloitti heti muiden kansallisuuksien kuin kroaattien surmaamisen. 27. huhtikuuta 1941 massamurhattiin serbejä [[Gudovac]]issa [[Bjelovar]]in lähellä. Kaikki, minkä Ustaša koki uhkaksi kiellettiin, esimerkiksi maan aikaisempi pääpuolue HSS kesäkuussa. Kesällä 1941 alettiin rakentaa [[keskitysleiri|keskitysleirejä]]. Heinäkuussa 1941 aloittivat toimintansa Ustašaa vastustavat [[četnikit]] ja [[partisaani]]t.
 
Ustaša pyrki käännyttämään serbejä katolilaisiksi, ajamaan heitä pois ja tappamaan heitä. Ustaša nostatti väestössä voimakasta vihaa ylimielisyytensä, korruption, ryöstöjen ja murhien takia<ref>Lautela 1992, s 156</ref>. Järjestö tuhosi serbikyliä sellaisella vimmalla, että saksalaisetkin olivat aivan ihmeissään ja kauhuissaan. Arviot Ustašan uhreista vaihtelevat noin 100&nbsp;000:sta miljoonaan. Vuonna 1942 Ustašan serbikyliä puhdistavissa puolisotilaallisissa ”paramilitääreissä” oli arviolta 10&nbsp;000 jäsentä. Kotikaarti eli ''Domobrani'' taisteli heikosti partisaaneja vastaan ja toimi partisaanien ”asetäydentäjänä”, sillä partisaanit kukistivat sen joukot helposti.
 
Italia alkoi tukea Ustašan sijasta [[četnikit|četnikkejä]], Hitlerin monista pyynnöistä huolimatta. Vuonna 1943 partisaanit saivat suuren alueen hallintaansa. Samana vuonna saksalaiset kärsivät tappion [[Itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]]. Četnikit murhasivat myös omiaan ja vihaamiaan [[muslimi|muslimeja]]. Tämä käänsi mielialoja četnikkejä vastaan. Puna-armeija saapui Kroatiaan sodan lopussa. Ustaša taisteli vielä maaliskuussa 1945, mutta kukistettiin verisesti. Kun ustashan sotilaat pakenivat yhdessä Slovenian valkokaartilaisten kanssa Itävaltaan,
brittien joukot palauttivat heidät takaisn. Tällöin Titon partisaanit tappoivat kaikki paitsi naiset ja alaikäiset<ref>Lautela 1992, s 161</ref>, yhteensä jopa 2000020&nbsp;000 henkeä<ref>Lautela 1992, s 161</ref>.
Kun ustashan sotilaat pakenivat yhdessä Slovenian valkokaartilaisten kanssa Itävaltaan,
brittien joukot palauttivat heidät takaisn. Tällöin Titon partisaanit tappoivat kaikki paitsi naiset ja alaikäiset<ref>Lautela 1992, s 161</ref>, yhteensä jopa 20000<ref>Lautela 1992, s 161</ref>.
 
== Etninen ja uskollinen vaino ==
Ustaša tuli erityisesti tunnetuksi sen kammottavasta väkivallasta ja vainosta serbeja, juutalaisia ja romaneja kohtaan, mikä järkytti jopa saksalaisiakin. UstašanUstašalainen ministeri [[Mile Budak]] piti 6. kesäkuuta 1941 puheen jossa hän julisti, että "kolmasosa serbeistä surmataan, kolmasosa karkotetaan maasta ja kolmasosa käännytetään pakolla katolisuuteen". Romaneille ja juutalaisille tarjotaan hänen mukaansa "kolme miljoonaa luotia". Puhe uutisoitiin kaikissa NDH:n sanomalehdissä.
 
Hermann Naubacher, joka oli Hitlerin henkilökohtainen avustaja Balkanilla, nimitti Ustašan joukkotuhontaa "Ristiretkeksiristiretkeksi, joka on kaikkein julmin massamurha koko maailman historiassa."<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Printed from The Jewish Press » Blog Archive » The Holocaust’s Most Vicious Killers|osoite = http://www.jewishpress.com/indepth/the-holocausts-most-vicious-killers-2/2011/01/19/0/?print|julkaisu = www.jewishpress.com|viitattu = 2015-09-11}}</ref>
 
== Ustašan jälkimaine ==
== Ustaša toisen maailmansodan jälkeen ==
Ustašalla ja vuonna 1991 syntyneellä Kroatialla ei ole virallista yhteyttä. Toisen maailmansodan aikainen Itsenäinen Kroatian valtio oli vain saksalaisten [[nukkevaltio]]. 1960-luvulla Kroatiassa virisi 1960-luvulla kansallisen sovinnon liike, joka ajoi sopua entisten Ustašan ja partisaanien jäsenten välillä.
 
Kroatian 1990-luvun presidentti [[Franjo Tuđman]]in mielestä Ustašan Kroatia oli kiinteä, hyväksyttävä osa Kroatian itsenäisyystaistelun historiaa. Jotkut kroaatit halusivat palauttaa Ustašan ideologian itsenäisyyssodassa. Muutamat kroaattijoukot lauloivat vanhoja Ustaša-lauluja heinäkuussa 1991 [[Kroatian sota|Kroatian sodan]] kynnyksellä. Kroaattien enemmistö ei kuitenkaan nykyään tue Ustašaa. [[Isänmaallisuus|Isänmaallisuudella]] ja [[nationalismi|kansallismielisyydellä]] on luonnollisesti kannatusta, mutta Kroatiassa se ei ole enää ilmennyt laajana Ustašan kaltaisten väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintana.{{lähde|11.12.2015}}
 
 
== Lähteet ==
* Yrjö Lautela ja Jyrki Palo: ''Jugoslavia – kansakunta, jota ei ollut'',. VAPK-Kustannus 1992,.''ISBN 9513709566''.
 
===Viitteet===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ustaša