Jousto

Joustavuus tai elastisiteetti tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan positiivista muutosta toisen muuttujan positiiviseen muutokseen nähden. Kaksi yleisimmin mitattua joustavuuden lajia ovat kysynnän hintajoustavuus ja tarjonnan hintajoustavuus.

Esimerkiksi kysynnän hintajoustavuus tarkoittaa prosentuaalista muutosta ostajien määrässä, kun hinta muuttuu tietyn prosenttimäärän.

Yleinen joustavuuden laskentakaava (x:n y-joustavuus) on:

             % muutos x:ssä
E_x,y = _____________________
             % muutos y:ssä

Uusklassinen taloustiede ei yleisesti ottaen sisällä mitään teorioita tai malleja, joilla voitaisiin tarkasti päätellä joustavuuksia. Useimmiten ne ovat empiirisesti mitattuja.

On kuitenkin muutama yleinen tapaus, joihin voidaan viitata yleisimpinä joustavuustapauksina:

• E=0 Täydellinen inelastisuus. Muuttui hinta miten tahansa, määrä ei muutu yhtään.
• E<1 Inelastisuus. Hinnan muutos on suhteessa aina suurempi kuin määrän muutos.
• E=1 Yksikköelastisuus. Yhden yksikön muutos hinnassa muuttaa aina määrää saman verran.
• E>1 Elastisuus. Hinnan muutos on suhteessa aina pienempi kuin määrän muutos.
• E=ääretön Täydellinen elastisuus. Hinnan muutokset ovat nolla, joten elastisuus on ääretön.

Minkä tahansa hyödykkeen joustavuus saattaa vaihdella institutionaalisten tekijöiden vaikutuksesta huomattavasti. Sopivilla markkinoilla jopa perushyödykkeiden kuten sähkön tai veden hinta voi olla hyvin elastinen, kun taas tietynlaisilla markkinoilla ylellisempienkin hyödykkeiden kuten televisioiden kysyntä saattaa olla täysin inelastinen.

Kysynnän hintajoustavuus liittyy läheisesti markkinahäiriöiden ongelmiin. Monilla markkinoilla hintajoustavuus on niin korkea, että se ylittää skaalaedun tuomat voitot, ja täten epätäydellisen kilpailun vallitessakin markkinat ovat paretotehokkaat.