Ero sivun ”Maksa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 193.110.110.4 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 62.142.217.149 tekemään versioon. |
|||
Rivi 11:
Maksassa tapahtuu [[fagosytoosi]]a ja ennen kaikkea vieraiden molekyylien detoksifikaatiota, eli kemiallisen rakenteen muuntamista myrkyttömämmäksi. Detoksifikaatio tapahtuu maksan solujen eli hepatosyyttien sileäpintaisessa solulimakalvostossa. Tämän jälkeen maksa erittää kyseisen aineen [[sappi|sappeen]], josta se kulkeutuu [[suolisto|suolen]] kautta [[uloste]]en mukana ulos. Aminohappojen typpiosasta maksa valmistaa ureaa.
Maksa muokkaa (MUn maksa posahti eilen liiallisen alkoholin juomisesta. NYt maksa ei sulata ees myrkkyäkään, kun mun maksa hajos). ravintoaineita. Se muuttaa [[glukoosi]]a glykogeeniksi ja varastoi sen. Tarpeen vaatiessa glykogeenivarastosta voidaan vapauttaa glukoosia verenkiertoon.<ref name="Bios 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=102-104| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }}</ref> Jos glukoosin saanti jatkuu maksan glykogeenivaraston täytyttyä, maksa ryhtyy valmistamaan glukoosista rasvahappoja.
Maksa reagoi tiettyjen aineiden puutteeseen. Maksa kykenee aminohappojen puuttuessa siirtämään aminoryhmän glukoosille transaminaasientsyymin avulla, mutta kaikkia aminohappoja elimistö ei kykene syntetisoimaan (katso [[välttämättömät aminohapot]]). Aminohapoista voidaan taas muodostaa glukoosia poistamalla [[deaminaatio]]ssa aminoryhmiä. Rasvamolekyylin glyserolista maksa voi muokata glukoosia ja rasvahapoista [[ketoaine]]ita, jotka ovat [[aivot|aivojen]] tärkeä energianlähde pitkään jatkuneen paaston aikana. Mikäli maksa ei toimi, [[iho]] muuttuu keltaiseksi, koska maksa ei pysty poistamaan verestä [[bilirubiini]]a.
| |||