Ero sivun ”Kveenit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
|||
Rivi 26:
Pohjois-Norjassa oli pitkään luonnollinen, elinkeinojen mukaan syntynyt aluejako norjalaisten, [[saamelaiset|saamelaisten]] ja suomalaisten kesken. Kveenejä pidettiin ahkerina työntekijöinä ja Pohjois-Norjan maatalouden kehittäjinä. Perinteisesti Pohjois-Norjassa norjalaiset olivat toimineet kalastajina ja saamelaiset poromiehinä, mutta Suomesta muuttaneet siirtolaiset toivat mukanaan muutamia hevosia, lehmiä sekä lampaita ja aloittivat maanviljelemisen.
Kveenien olot muuttuivat huomattavasti 1860-luvulta lähtien, jolloin Norjan valtio alkoi kiinnostua maan pohjoisosista. Lakeja muutettiin 1800-luvun lopulla niin, että maanomistamisen edellytyksenä oli norjalainen sukunimi. Sukunimet muutettiin kokonaan norjalaisiksi, käännettiin tai kirjoitettiin norjalaisittain ''(esimerkiksi Uusimaa → Osima)''. Myöhemmin maanomistamiskäytäntöä muutettiin niin, että ainoastaan norjalainen sai ostaa maata. Vuoden 1895 lain mukaan Norjan kansalaisuuden edellytys oli norjan kielen taito. Kveenien sulautumista Norjan muuhun väestöön edisti myös [[toinen maailmansota]], jonka jäljiltä Pohjois-Norjasta hävisivät näkyvä kulttuuriperintö, kuten esineet ja talot. Tilalle rakennettiin "Norjan yleiskansallinen kulttuuri". Kveenien keskuudessa lestadiolaisuudella oli vahva jalansija. Vapaakirkollinen Väinö Välkiö kierteli 1933 Ruijassa saarnamatkalla. Hänen käsityksensä mukaan kveeniväestön enmmistö kuului kyseiseen herätysliikkeeseen.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Makkerin blogi: Kuvaus matkalta Ruijan suomalaisten keskuudessa vuonna 1933|osoite = http://maurikin.blogspot.fi/2015/12/kuvaus-matkalta-ruijan-suomalaisten.html|julkaisu = maurikin.blogspot.fi|viitattu = 2015-12-06}}</ref>
== Kveenien asutus ==
| |||