Ero sivun ”Kansainliitto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 33:
Saksa pääsi Kansainliittoon mukaan vasta vuonna 1926. [[Neuvostoliitto]] puolestaan ei halunnut liittyä ”kapitalistien klubina” pitämäänsä Kansainliittoon ennen vuotta 1934, jolloin anglofiili [[Maksim Litvinov]] oli ulkoasiainkansankomissaarina eli ulkoministerinä. Samoin nousevien [[oikeistoradikalismi]]n ja [[antikommunismi]]n vuoksi Neuvostoliitto oli aloittanut uuden hyökkäämättömyyssopimuksiin perustuvan ulkopolitiikan pyrkien rakentamaan ns. ”kansanrintamia”.
Kansainliitto ratkoi menestyksellisesti pieniä konflikteja 1920-luvulla, kuten [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] ja [[Ahvenanmaa]]n omistuskiistat. Pakolaisten avustamisessa, siirtomaajärjestelmän purkamisessa ([[mandaattialue]]et) ja nälänhätien torjunnassa Kansainliitto osoittautui tienraivaajaksi. Se epäonnistui suurten konfliktien ratkaisemisessa 1930-luvulla, eikä pystynyt estämään Italian hyökkäystä [[Abessinia]]an tai Japanin hyökkäystä [[Kiina]]an. Saksan johtajan [[Adolf Hitler]]in aloitettua vuonna 1935 järjestelmällisen varustautumisen vuoden 1918 [[Versaillesin rauhansopimus|Versaillesin rauhansopimuksen]] luoman maailmanjärjestyksen purkamiseksi erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska vaativat Kansainliitolta toimia Saksaa vastaan. Kansainliitto ei kuitenkaan saanut aikaan muuta kuin Saksan toiminnan tuominneen päätöslauselman.<ref> Jorma O. Tiainen (toim.): ''Vuosisatamme Kronikka'', s. 469–470. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref>
14. joulukuuta 1939 järjestö erotti Neuvostoliiton sen hyökättyä [[Suomi|Suomeen]] sekä kehotti jäsenvaltioita antamaan Suomelle apua. Neuvostoliitto näytti reagoineen yleisen mielipiteen tuomioon ilmeettömästi, mutta myöhemmin osoittautui, että asia ei sittenkään mennyt Neuvostoliitolta ohi täysin jälkiä jättämättä. Keskusteltaessa tulevan [[Yhdistyneet Kansakunnat|YK]]:n järjestysmuodosta [[Jaltan konferenssi]]ssa helmikuussa 1945 [[Josif Stalin]] esitti Britannian pääministerille [[Winston Churchill]]ille ja Yhdysvaltain presidentille [[Franklin Roosevelt]]ille paheksuntansa siitä, että Kansainliiton jäsenmaat oli kiihotettu Neuvostoliittoa vastaan Suomen talvisodan aikana.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet: Suomen Kuvalehti 1916–1966'', s. 133. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
| |||