Ero sivun ”Vihervarpunen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
| commonscat = Carduelis spinus
}}
'''Vihervarpunen''' (''Carduelis spinus'') on pieni [[peipotTiklit|peippoihintiklien]] sukuun kuuluva [[Varpuslinnut|varpuslintu]], joka elää laajalla alueella [[Euraasia]]ssa.
 
==Koko ja ulkonäkö==
Vihervarpusen pituus on 11–12,5 senttimetriä. Se on pieni, yleisväritykseltään kellanvihreä lintu. Koiraalla on musta päälaki ja kurkkulappu ja mustilla siivillä keltainen siipijuova. Naaras on harmaanvihreä, päälaeltaan harmaa ja alta mustaviiruinen. Myös nuori lintu on viiruinen ja sillä on ruskeansävyinen selkä ja melko vaalea pää. Vihervarpunen on taitava kiipeilijä, joka roikkuu usein oksasta pää alaspäin syöden siemeniä.<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Sivu = 380 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2}}</ref>
 
Vihervarpusen laulussa on sointuvia viserryksiä ja liverryksiä sekä muiden lintujen matkintoja ja osa vihervarpusista on hyvin taitavia matkijoita. Vihervarpusen kutsuääniä ovat laskeva "tsviy"”tsviy” sekä nouseva "tsvii”tsvii-i"i”, joita se voi sekoittaa keskenään yhteen.<ref name="svensson"/>
 
Vanhoilla vihervarpusilla on täydellinen [[sulkasato]] heinä–syyskuussa. Sen kesto on keskimäärin 68 päivää. Nuoret linnut sulkivat ruumiin[[höyhen]]ensä ja osan, joskus kaikki, siiven peitinhöyhenet elo–lokakuun aikana.
Rivi 35:
 
==Levinneisyys==
[[Tiedosto:Vihervarpunen naaras.jpg|thumb|245px|Vihervarpusnaaras]]
Vihervarpusia pesii [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] ja Venäjällä[[Venäjä]]llä, josta erillinen populaatio elää [[Kaukoitä|Kaukoidässä]]. Lisäksi lajia tavataan talvehtivana [[Etelä-Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja [[Pohjois-Afrikka|Pohjois-Afrikassa]]. Euroopassa arvioidaan pesivän 10–18 miljoonaa paria.<ref name="IUCN"/>
Suomessa vihervarpunen pesii Tunturi-Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Suomessa pesii nykyään lähes kaksi miljoonaa paria, mutta vuosien väliset kannanvaihtelut ovat suuria. Vaihtelut johtuvat erityisesti kuusen ja koivujen siemensadon runsaudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vihervarpunen | Nimeke = Lintuatlas | Viitattu = 5.7.2013}}</ref>
 
[[Suomi|Suomessa]] vihervarpunen pesii [[Tunturi-LappiaLappi]]a lukuun ottamatta koko maassa. Suomessa pesii nykyään lähes kaksi miljoonaa paria, mutta vuosien väliset kannanvaihtelut ovat suuria. Vaihtelut johtuvat erityisesti kuusen ja koivujen siemensadon runsaudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vihervarpunen | Nimeke = Lintuatlas | Viitattu = 5.7.2013}}</ref>
Suomessa vihervarpunen on pääasiassa muuttolintu ja se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joinakin talvina osa talvehtii Suomessakin, mutta runsaana laji esiintyy talvisin vain poikkeuksellisesti.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 294 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref>
 
Suomessa vihervarpunen on pääasiassa [[muuttolintu]] ja se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joinakin talvina osa talvehtii Suomessakin, mutta runsaana laji esiintyy talvisin vain poikkeuksellisesti.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 294 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref>
 
==Elinympäristö==
Rivi 45 ⟶ 46:
 
==Lisääntyminen==
[[FileTiedosto:Carduelis spinus MHNT.ZOO.2010.11 Anvers.jpg|thumb|Vihervarpusen munia]]
Naaras rakentaa pesän kuuseen tai mäntyyn, usein korkealle latvukseen. Muninta alkaa Etelä-Suomessa hyvän siementalven jälkeen usein jo maalis-huhtikuun vaihteessa, normaalivuonna vapun jälkeen. [[Muna|Munia]] 4-6on 4–6, yleensä 5. Naaras hautoo noin 12 vrkvuorokautta. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan. Poikaset lähtevät pesästä runsaan 2kahden viikon ikäisinä. Emot huolehtivat poikueesta vielä noin pari viikkoa. Usein munitaan toinen pesye juhannuksen tienoilla.
 
==Ravinto==
EnsisijaisestiVihervarpusen ravintoa ovat ensisijaisesti puiden siemenet. Siemensadon määrästä riippuen [[metsäkuusi|kuusi]], [[koivukoivut]]t ja [[tervaleppä]] ovat tärkeimmät. Loppukesällä ja syksyllä vihervarpuselle käyvät myös ruohovartisten siemenet, esimerkiksi [[voikukka]] ja [[ohdakkeet]]. Talvellakin se saattaa syödä [[Talventörröttäjä|talventörröttäjien]] siemeniä, sekä [[lintulauta|lintulaudoilla]] talia, auringonkukansiemeniä ja [[maapähkinä]]ä. Kesällä laji syö myös hyönteisiä ja niiden toukkia, jotka ovat pienten poikasten ravintona tärkeä [[proteiini]]lisä.
 
==Lähteet==