'''Geiserik''' (''Geisarîx'', n.noin [[389]] – [[25. tammikuuta]] [[477]]) oli [[vandaalit|vandaalien]] kuningas vuosina [[428]]–[[477]]428–477. Hän oli kuningas [[Godigisel]]in avioton poika ja seurasi valtaistuimella velipuoltaan [[Gunderik]]ia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ancientlibrary.com/smith-bio/1352.html | Nimeke =Dictionary of Greek and Roman Antiquities | Tekijä =William Smith | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Ancient Library | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tim Spalding/Isidore-of-Seville.com | Viitattu = 5.12.2009 | Kieli=englanti{{en}} }}</ref> <ref name="fmg">{{Verkkoviite | Osoite =http://fmg.ac/Projects/MedLands/VANDALS,%20SUEVI,%20VISIGOTHS.htm#GensericB | Nimeke =Medieval Lands – Spain: Vandals, Suevi & Visigoths | Tekijä =Charles Cawley | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Foundation for Medieval Genealogy | Viitattu = 5.12.2009 | Kieli =englanti{{en}} }}</ref>
Geiserik johdatti vuonna [[429]] vandaalit Etelä-Espanjasta Pohjois-Afrikkaan. Roomalaisten oli vuonna [[435]] tunnustettava Geiserik nykyisen Marokon ja Algerian alueella sijainneen rannikkovyöhykkeen valtiaaksi. Vastineeksi vandaalit suostuivat olemaan Rooman [[foederati|foederateja]]. Geiserik valloitti vuonna [[439]] [[Karthago]]n ja teki kaupungista valtakuntansa keskuksen. Geiserik valloitti myös [[Baleaarit]] ja teki saarista Välimerelle suuntautuneiden rosvoretkien tukikohdan. Vandaalit ottivat lisäksi haltuunsa [[Sisilia]]n, [[Sardinia]]n ja [[Korsika]]n.
[[Petronius Maximus|Petronius Maximuksen]] anastettua vallan Roomassa Geiserik katsoi, että [[Valentinianus III]]:n kanssa solmittu rauhansopimus ei enää sitonut häntä. Geiserik marssi Roomaan vuonna [[455]]. Maximus päätti paeta, mutta väkijoukko murhasi hänet Rooman ulkopuolella. Tämän jälkeen vandaalit ryöstivät Roomaa kahden viikon ajan. Geiserik otti panttivangikseen Valentinianuksen lesken, keisarinna [[Licinia Eudoxia]]n ja hänen tyttärensä Eudocian ja Placidian. Eudocia meni sittemmin Karthagossa naimisiin Geiserikin pojan [[Hunerik]]in kanssa.
Vuonna [[468]] [[Itä-Rooma]]n lähettämä ja [[Basiliscus|Basiliscuksen]] komentama roomalainen laivasto yritti lopettaa vandaalien merirosvouksen, mutta Geiserikin onnistui lyödä roomalaiset, vaikka näillä oli huomattava ylivoima.<ref name="fmg" /> Vuonna [[474]] Geiserik teki rauhan Itä-Rooman kanssa.
