Ero sivun ”Bysantin arkkitehtuuri” versioiden välillä

'''Bysantin arkkitehtuuri''' on vuoden [[330]] jälkeen syntyneessä [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnassa]] kehittynyt arkkitehtuurityyli. Kuuluisin Bysantin taiteen arkkitehtoninen luomus on [[Hagia Sofia]]. Entisen Bysantin ydinalueelta löytyy jonkin verran saman tyylisiä rakennuksia, lähinnä kirkkoja ja luostareita. Tyyli levisi myös Bysantin läntisiin siirtokuntiin, kuten [[Sisilia]]an ja [[Venetsia]]an. [[Basilica di San Marco|Pyhän Markuksen tuomiokirkko]] Venetsiassa edustaa bysanttilaista arkkitehtuuria sekoitettuna länsieurooppalaiseen [[gotiikka]]an. Bysanttilaiseen tyyliin kuuluvat värikkäät ja runsaat [[mosaiikki|mosaiikit]].

Bysantin valtakunnan romahtaessa vuonna [[1453]] bysanttilainen arkkitehtuuri sai väistyä, kun turkkilaiset toivat mukanaan islamilaisen tyylin. Tosin [[Osmanien valtakunta|osmanit]] käyttivät omassa arkkitehtuurissaan myös vanhoja vaikutteita Bysantin arkkitehtuurissa, mikä näkyy selvästi esimerkiksi [[sulttaani Ahmedin moskeija]]ssa [[Istanbul]]issa. [[Moskovan Venäjä|Venäjällä]], josta oli Bysantin jälkeen tullut ortodoksisen kirkon suojelija, ortodoksisten kirkkojen arkkitehtuuri sai paljon vaikutteita perinteisestä venäläisestä tyylistä. 1800-luvulla, kun muutkin vanhat tyylit [[kertaustyylit|nousivat taas suosioon]], bysanttilainen arkkitehtuuri alkoi elpyä. Sinä aikana kirkkoja rakennettiin bysanttilaiseen tyyliin paljon esimerkiksi [[Balkan]]in vastaitsenäistyneissä ortodoksisissa maissa.

===[[Hagia Sofia]]===

Vuosina 330–[[1450]]330–1450 kehittyneen tyylin tunnetuin rakennustaiteen luomus on yli 50 metriä korkea, 500-luvulla [[Anthemios Tralleslainen|Anthemios Tralleslaisen]] ja [[Isidoros Miletoslainen|Isidoros Miletoslaisen]] rakentama [[Hagia Sofia]] -kirkko (532–537) Istanbulissa[[Istanbul]]issa. <ref>Hans Furuhagen s. 229.</ref> Tämä kirkkorakennus oli mahtavine kupukattoineen 500-luvun suurin rakennusihme, jonka vihkiäistilaisuudessa kirkon rakennuttaja keisari Justinianus intoutui lausumaan: "Salomo”Salomo, olen voittanut sinut!"”.<ref>Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo s. 59.</ref> Myös aikaisemmin ennen Bysantin kulttuurikautta kupoleja ja holvikattoa oli käytetty kuvaamaan taivaankantta. Kirkon pohjakaavana on neliön sisään piirretty risti. Ristivarsien leikkauskohdan yläpuolella on valtava kupoli, joka ikään kuin leijuu ilmassa ilman tukea. Vaikutelma tulee siitä, että kupolia tukevat niin sanotut [[Pendentiivi|pendentiivit]], joista paino siirtyy katsojalta piilossa olevien holvien, pylväiden ja seinien tukijärjestelmään.<ref>Hans Furuhagen, s. 229 – 230229–230.</ref>

Bysanttilaisarkkitehtuuriin kuuluu mm.muun muassa Helsingin keskustassa sijaitseva [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] [[Uspenskin katedraali|Uspenskin]] katedraali sipulinmuotoisine kupoleineen sekä [[Tampereen ortodoksinen kirkko]].

KUVA:Main church, Great Lavra.jpg|[[LavranSuuri luostarilavra]] [[Athos|Athos-vuorella]].

KUVA:HosiosLukas.jpg|[[OsiosÓsios LukaksenLoukáksen luostari]].

KUVA:Moscow Saint Basil's Cathedral.jpg|Perinteistä venäläistä arkkitehtuuria edustavassa [[Pyhän Vasilin katedraali]]ssa on havaittavissa bysanttilaisarkkitehtuurin vaikutus mm.muun muassa holvikaarissa.