Ero sivun ”Jääkäripataljoona 27” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Jaakaripataljooa libaussa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoona saapuu paraatista Libaussa (nyk. Liepāja)Liepājassa kesällä 1917, joukkoa johtaa ratsailta luutnantti Basse ja häntä seuraa pataljoonan pioneerikomppania]]
 
'''Jääkäripataljoona 27''', virallisesti '''Preussin kuninkaallinen jääkäripataljoona nro 27''' ({{k-de|Königlich Preussisches Jägerbataillon Nr. 27}}) oli [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n armeijassa 1915-1918 toiminut yksikkö, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] vapaaehtoisista. Pataljoona muodosti jatkon ja laajennuksen "partiolaiskursseille" (Pfadfinderkursus) ja [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Lockstedtin harjoitusjoukolle]] (Ausbildungstruppe Lockstedt), joilla oli annettu sotilaskoulutusta Suomen itsenäistymistä ajaville vapaaehtoisille. Jääkäripataljoona 27:ssä palvelleiden sotilasarvon edessä käytettiin myöhemmin Suomen puolustusvoimissa määriteosaa ''jääkäri'' (esim. jääkärimajuri). Viimeisenä heistä puolustusvoimia palveli jalkaväenkenraali [[Kaarlo Heiskanen]] (puolustusvoimain komentaja 1953–1959). Viimeinen jääkäri, jääkärikenraali [[Väinö Valve]] kuoli vuonna [[1995]].
Rivi 26:
Kesä-elokuussa 1916 suomalaiset olivat asemissa Riian edustalla Misse-joella (nyk. [[Misa]]). Pioneerikomppania osallistui [[Schmardenin taistelu]]un (nyk. [[Smārdes]]) [[25. heinäkuuta]] ja kenttähaupitsijaos Ekkau-Kekkaun torjuntataisteluun [[18. heinäkuuta]] – [[4. elokuuta]].
 
Asemataistelut Riianlahden ranta-asemissa jatkuivat elokuusta joulukuuhun. Joulukuussa 1916 pataljoona siirrettiin Libauhun (nyk. [[Liepāja]])an rantavartiotehtäviin [[4. tammikuuta]] [[1917]] saakka. Juuri ennen tätä siirtoa oli Suomessa käyty [[Simon kahakka]], ensimmäinen aseellinen yhteenotto jääkärien sekä suomalaisten ja venäläisten viranomaisten välillä. Aa-joen talvitaistelut käytiin [[5. tammikuuta]] – [[3. helmikuuta]] välisenä aikana ja niitä seurasi olo reservissä Tukumsissa [[24. maaliskuuta]] saakka.
 
LibaussaLiepājassa oltiin pitkä jakso rantavartiossa ja täydennyskoulutuksessa ([[24. maaliskuuta]] 1917 – [[13. helmikuuta]] [[1918]]). Tämän jakson kuluessa ehtivät tapahtua niin [[Suomen itsenäistyminen]] kuin [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] alkaminenkin.
 
== Tappiot ==
Rivi 42:
Itärintama oli länsirintamaa huomattavasti rauhallisempi. Siitä huolimatta pataljoonan melko vähäiset tappiot osoittavat, että pataljoona oli rintamalla ensisijaisesti hankkimassa kokemusta, ja sitä todennäköisesti säästettiin tarkoituksella tärkeämpään tehtävään, Suomen vapauttamiseen.
 
== Libau (nyk. [[Liepāja]]) ==
 
Jääkäripataljoona 27 luovutti Riianlahden asemansa saksalaisille [[13. joulukuuta]] 1916 ja saapui junakuljetuksena LibauhunLiepājaan [[17. joulukuuta]] Täällä oli määrätty tapahtuvaksi pataljoonan sotilaskoulutuksen viimeistely.
 
Jääkärien lähes 11 kuukautta kestänyt LibaunLiepājan-jakso oli toisaalta joukon kehityksen kannalta antoisa sisältäessään monipuolista erikoiskoulutusta, toisaalta tätä jaksoa leimasi etenkin alkupuolella epävarmuus siitä, miten pataljoonan luonne ymmärrettiin ja mikä olisi sen tarkoituksenmukaista käyttöä.
 
Pataljoonan täydennyskoulutus oli LibaussaLiepājassa tuskin ehtinyt alkaa ja toinen "sotajoulu" vietetty, kun tapahtumat kääntyivät yllättävään suuntaan: jo pfadfinder-kursseja johtanut, ja suomalaisten asian syvällisesti omakseen ottanut majuri Bayer komennettiin uusiin tehtäviin. Tieto tästä tuli pataljoonalle [[4. joulukuuta]] ja jo seuraavana päivänä järjestettiin komentajan jäähyväisparaati. Saman päivän iltapäivällä tuli tieto, että jääkäripataljoona 27 komennettaisiin vastoin lupauksia jälleen rintamalle, nyt reserviksi Lielupejoen rintamakaistalle.<ref>Lauerma 1984, 92</ref>
 
== Pataljoonan paluu Suomeen ==