Ero sivun ”Jääkäripataljoona 27” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Atameo (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Jaakaripataljooa libaussa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoona saapuu paraatista Libaussa (nyk. Liepāja) kesällä 1917, joukkoa johtaa ratsailta luutnantti Basse ja häntä seuraa pataljoonan pioneerikomppania]]
 
'''Jääkäripataljoona 27''', virallisesti Kuninkaallinen'''Preussin preussilainenkuninkaallinen jääkäripataljoona nro 27''' ({{k-de|Königlich Preussisches Jägerbataillon Nr. 27}}), oli [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n armeijassa vuosina [[1915]]–[[-1918]] toiminut yksikkö, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] vapaaehtoisista. Pataljoona muodosti jatkon ja laajennuksen "partiolaiskursseille" (Pfadfinderkursus) ja [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Lockstedtin harjoitusjoukolle]] (Ausbildungstruppe Lockstedt), joilla oli annettu sotilaskoulutusta Suomen itsenäistymistä ajaville vapaaehtoisille. Jääkäripataljoona 27:ssä palvelleiden sotilasarvon edessä käytettiin myöhemmin Suomen puolustusvoimissa määriteosaa ''jääkäri'' (esim. jääkärimajuri). Viimeisenä heistä puolustusvoimia palveli jalkaväenkenraali [[Kaarlo Heiskanen]] (puolustusvoimain komentaja 1953–1959). Viimeinen jääkäri, jääkärikenraali [[Väinö Valve]] kuoli vuonna [[1995]].
 
== Partiolaiskurssista jääkäripataljoonaksi ==
Rivi 14:
Viimeistään suuren värväyksen myötä oli selvää, ettei jääkäreiden enemmistöllä ollut tullessaan saksankielen taitoa. Koulutusta varten alettiin luoda suomenkielistä sotilaskirjallisuutta saksasta kääntämällä ja soveltamalla. [[Saksan jalkaväen harjoitusohjesääntö (suomennos)|Saksan jalkaväen harjoitusohjesääntö]] jaettiin miehille vuoden 1916 alkaessa. Samalla alkoivat hahmottua suomenkieliset komentosanat ja muut ajanmukaiset sotilaalliset termit.
 
Joukon nimeksi tuli Jääkäripataljoona 27 [[9. toukokuuta]] [[1916]] ilmoitettiin pataljoonalle nimitys Jääkäripataljoona 27 (''Königlich Preussisches Jägerbataillon Nr. 27''). Merkkinä uudesta asemasta pataljoona sai käyttöönsä vihreät jääkäripuvut. Pataljoonassa oli saksalainen päällystö, jolla oli suomalaiset apulaiset, korkeimpana pääjoukkueenjohtaja (''Hauptzugführer'') Erik Jernström. [[Jääkärien sotilasarvojärjestelmä|Jääkärien sotilasarvot]] muodostivat oman järjestelmänsä, joka sijoittui periaatteessa kokonaan saksalaisten arvojen alapuolelle.
 
Jääkäripataljoonan miehistöluetteloon on merkitty myös kaksi naista, vapaaehtoiset suomalaiset sairaanhoitajattaret [[Ruth Munck]] ja [[Saara Rampanen]]. Pataljoonassa heistä käytettiin nimiä ''Schwester Ruth'' ja ''Schwester Saara''.
Rivi 101:
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lackman, Matti| Nimeke= Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia| Julkaisija= Helsinki: Otava| Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-16158-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka | Nimeke= Jääkärien tie| Julkaisija= Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY| Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12588-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoonakuninkaallinen jääkäripataljoona nro 27 : vaiheet ja vaikutus| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: WSOY| Vuosi=1966|Tunniste=ISBN puuttuu teoksesta}}
* Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen toim. ''Suomen Jääkärit, elämä ja toiminta sanoin ja kuvin osa 1 ja 2'', Osakeyhtiö sotakuvia Kuopio 1933
* Toim. Lars Westerlund, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa, Valtioneuvoston kanslian julkaisu 6/2004 ISBN 952-5354-48-2