Ero sivun ”Funktionalismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
→‎Suomi: Museovirasto ainakin pitää Treen Kalevaa merkittävänä funkt. kaupunginosana
Rivi 20:
Suomessa funktionalismin edelläkävijöitä olivat 1920-luvun nuoren polven arkkitehdit [[Alvar Aalto]], [[Erik Bryggman]], [[P. E. Blomstedt]] sekä [[Hilding Ekelund]]. [[Turku|Turusta]] tuli uuden suuntauksen tukikohta, jonka 700-vuotisnäyttelystä Alvar ja [[Aino Aalto]] sekä Bryggman tekivät [[modernismi]]n manifestaation. Aallon suunnittelemat ensimmäiset toteutuneet funktionalistiset rakennukset olivat [[Turun Sanomien toimitalo]] (1928–1930) ja niin sanottu [[Läntinen Pitkäkatu 20|Standardivuokratalo]] Turun Läntisellä Pitkäkadulla (1927–1929) Aallon myöhemmät rakennukset, kuten [[Paimion parantola]] (1929–1933), [[Viipurin kirjasto]] (1935) ja [[Villa Mairea]] (1938–1939), olivat suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisen menestyksen kulmakivinä.
 
Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, funktionalismi tarkoitti myös kaavoitustapaa, jossa kaupunki jaetaan toiminnallisiin eli funktionalistisiin vyöhykkeisiin. Esimerkiksi työ, asuminen, virkistys ja liikenne pyrittiin sijoittamaan kaikki omille alueilleen<ref>http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/funkkis.htm</ref>. [[Kaleva (Tampere)|Tampereen Kaleva]] on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti suunnitelluista kaupunginosista Suomessa<ref>http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1253</ref>.
Suomessa puhtaastiMuita funktionaalistyylisiä [[lähiö]]itä on Suomessa vain vähän, toisin kuin [[Ruotsi]]ssa ja [[Tanska]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/asuinkerrostalot2/ Pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin | Nimeke = Pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin 1920-1940, asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet, osa 2/5 | Tekijä = Lindh, Tommi | Julkaisu = Rakennusperinto.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöministeriö ja Museovirasto | Viitattu = 3.5.2011 | Kieli = }}</ref> [[Erkki Huttunen|Erkki Huttusen]] piirtämä [[Nakkilan kirkko]] on Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko.<ref name="AutoWD-1">[http://www.nakkilanseurakunta.fi/?organisaatioid=361&liteid=146&tmto=&paikka=Kirkko&lang=1&sid=6 Nakkilan seurakunta]</ref> Myös [[Kannonkosken kirkko]] on tyylisuunnan puhtaita edustajia.<ref name="AutoW6-3">http://www.saarijarvenseurakunta.fi/fi/kannonkosken_kappeliseurakunta/kannonkosken_kirkko/?id=117</ref>
 
Keskusosuusliike [[SOK]] levitti 1930-luvulla funktionalistista tyyliä monien kaupunkien ja kirkonkylien keskustoihin uusien [[osuuskauppa]]rakennusten myötä, joista monien suunnittelija oli arkkitehti Erkki Huttunen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.s-galleria.fi/lehdistotiedote_01_06.PDF | Nimeke =Lehdistötiedote: SOK lahjoitti arvokkaan piirustuskokoelman Suomen rakennustaiteen museolle | Tekijä =Petteri Kummala | Ajankohta =13.2.2006 | Julkaisija = SOK | Viitattu = 28.4.2012 }}</ref>