Ero sivun ”Vallanjako-oppi” versioiden välillä

45 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
fixaus
(poistettu tarkistettava-m joka kohdistuu politiikkaan eikä tähän artikkeliin, nametuksen virhe korj)
(fixaus)
[[Tiedosto:Montesquieu Defense.jpg|thumb|200px|[[Montesquieu]] esitteli vallan kolmijako-opin teoksessaan [[De l'Esprit des Lois]].]]
'''Vallan kolmijako-oppi''' tarkoittaa [[Montesquieu]]n mukaan, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa [[De l’Esprit des Lois|Lakien henki]]. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet [[Niccolò Machiavelli]], [[John Locke]] ja [[James Harrington]]. Montesquieun [[Ranska]]n monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä.<ref name="OE">Otavan suuri ensyklopedia 1979. Osa 6, ISBN 951-1-05122-9, artikkeli Montesquieu, s. 4395-64 395–4 396.</ref>
 
Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten [[demokratia|demokratioiden]] hallintomuotoa. [[Suomi|Suomen]] hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna [[1919]], mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen uuden perustuslain esitöissä.<ref name=spj38>{{Verkkoviite
| osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/oikeuslaitos/| nimeke = Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja, alaluku 3.8, kohta Vallanjako-oppi tarkastelun lähtökohtana| tekijä = Pasi Saukkonen - Veli-Pekka Hautamäki | ajankohta = 2006| julkaisija = Helsingin yliopisto| viitattu = 8.7.2013}}</ref>
 
 
== Sovellukset ==
[[PresidentialismiPresidenttijohtoinen järjestelmä|Presidenttijohtoiset]] valtiot ovat tietynlainen sekamuoto parlamentarismista ja monarkiasta. Esimerkiksi [[Suomi|Suomen]] valtiomuototaistelun seurauksena luovuttiin monarkistisista haaveista, mutta hyväksyttiin valtionpäämiehen vahva hallinnollinen rooli.<ref name=ed>{{Verkkoviite | osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/historia.htx?lng=fi| nimeke = Eduskunnan historia | julkaisija = Eduskunta| viitattu = 8.7.2013}}</ref> Suomen hallitusmuotoa tuolta ajalta on kuvattu ranskalaistyyppiseksi.
 
Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.<ref name=okm>{{Verkkoviite | osoite = http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/perustuslaki.html| nimeke = Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle| tekijä = | ajankohta = Päivitetty 25.1.2012| julkaisija = Oikeusministeriö| viitattu = 8.7.2013}}</ref>
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä =| Nimeke = Encyclopaedia iuridica Fennica : suomalainen oikeustietosanakirja: 5. osa, Julkisoikeus. |Vuosi = 1997| Luku = Valtiovallan kolmijako-oppi (kirj. Lars D. Eriksson)| Sivu = |Sivut = 1097-11001 097–1 100| Selite = Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja 0356-7222; n:o 28| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen lakimiesyhdistys|
Tunniste = ISBN| Kieli =|Isbn = 951-855-140-5| Kieli ={{fi}}}}
 
===Viitteet===
37 067

muokkausta