Ero sivun ”Häme” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
p typoja |
||
Rivi 12:
}}
'''Häme''' ({{k-sv|Tavastland}}) on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva [[Suomi|Suomen]] [[Suomen historialliset maakunnat|historiallinen maakunta]]. Hallinnollisena alueena se käsitti nykyiset [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Häme]]en, [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Häme]]en ja valtaosan [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomesta]] sekä pohjoisen [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakso]]n, eteläisimmän [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaa]]n, läntisimmän [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savo]]n, lounaisimman [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savon]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomesta]] [[Somero]]n. Eräiden lähteiden mukaan myös [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunta]] ja [[Uudenmaan historiallinen maakunta|Uusimaa]] olisi aikoinaan luettu osaksi Hämettä, joka olisi ulottunut "suolamerestä suolamereen" eli [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ympärillä.
Hämeen asukkaita kutsutaan vanhastaan [[hämäläiset|hämäläisiksi]], ja myös Hämeen nimi on johdettu ''hämä''-vartalosta. Saamelaisten omakielinen nimitys (endonyymi) ''sápmelaš'' on hämäläinen-nimityksen tarkka vastine, eli nämä kansat ovat omaksuneet yhteisen ''*šämä''-kantaisen endonyymin ennen kuin kantasaame ja kantasuomi olivat kehittyneet eri suuntiin.
Rivi 22:
Häme on ollut yhtäjaksoisesti asuttuna [[kivikausi|kivikaudelta]] lähtien. [[Rautakausi|Rautakaudella]] ja [[Suomen keskiaika|keskiajalla]] maata viljelevä asutus keskittyi [[Kokemäenjoen vesistö]]n alueelle ja [[Päijänne|Päijänteen]] eteläisille rannoille. Keski-Suomi oli [[lappalainen|lappalaisten]] ja hämäläisten eränkävijöiden [[erämaa]]ta, vaikka sielläkin on jälkiä myös varhaisesta maata viljelevästä asutuksesta.
[[Ruotsi]] teki [[Birger-jaarli]]n johdolla [[toinen ristiretki Suomeen|ristiretken]] Hämeeseen 1200-luvun keskivaiheilla ja liitti hämäläiset [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] alaisuuteen. Hämeestä tuli täten yksi Ruotsin [[maakunta|maakunnista]].
Vanhaa perinteistä [[tapaoikeus|tapaoikeutta]] käytti [[maakuntalaitos]] maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin [[linnalääni]]hallintoon, jonka keskipisteenä oli [[Hämeen linna]] [[Hämeen linnalääni]]n päähallintopaikkana.
Rivi 30:
Samoihin aikoihin alkoi [[hallintopitäjä|hallintopitäjien]] ja [[kirkkopitäjä|kirkkopitäjien]] eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen [[nimismies]].
Hämäläisten vaikutuspiiri oli keskiajalla laaja. Hämäläiset metsästivät [[Satakunta|Satakunnassa]] ja [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]] asti. Nautintaoikeuksien
Vuonna 1634 Ruotsin valtakunnan hallintoa hoitamaan perustettiin maaherrojen johtamat läänit. Häme tuli kuulumaan [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]]in. Vuonna 1776 Keski-Suomi liitettiin vasta perustettuun [[Vaasan lääni]]in. Suomen siirryttyä Ruotsilta Venäjälle keisari [[Nikolai I]] uudisti läänijaon 1831. Tällöin [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]] jaettiin [[Uudenmaan lääni]]ksi ja [[Hämeen lääni]]ksi. Keski-Suomi erotettiin Vaasan läänistä omaksi [[Keski-Suomen lääni]]kseen 1960. Kun vanhat läänit lakkautettiin 1997 [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Häme]] ja [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Häme]] tulivat kuulumaan [[Etelä-Suomen lääni]]in ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomi]] [[Länsi-Suomen lääni]]in. Läänijaosta luovuttiin kokonaan vuonna 2009.
| |||