Ero sivun ”Animismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w4 e Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
p Käyttäjän 195.237.116.176 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
'''Animismi''' eli '''sielu-usko''' on [[Maailmankuva|käsitys]], jonka mukaan kaikilla olioilla on [[sielu]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Antropologi [[Edward Tylor]] esitti teoksessaan ''Primitive Culture'' vuonna 1871 käsitteen ''animismi'' alkukantaisten kulttuurien [[Uskonto|uskonnoille]], joiden mukaan jokainen luonnonesine, kuten kivi, puu tai vesiputous, on [[jumala]] tai sen ilmentymä. Siihen liittyy siis usko lukemattomiin henkiolentoihin, jotka asuvat esimerkiksi eläimissä ja kasveissa valvoen maailman tapahtumia ja vaikuttaen niihin. Ihmisillä tämä henkiaines on [[sielu]], joka jää jäljelle ruumiin kuoltua. Tämä käsitys ilmenee uskona vainajien sieluun. Animismin käsitettä on arvosteltu, mutta sen on sanottu sopivan yhä kuvaamaan uskomusjärjestelmiä, joilla ei ole kirjoituksiin jähmettynyttä [[Teologia|teologista]] oppia. Animismia on myös rinnakkain järjestäytyneiden uskontojen kanssa, esimerkiksi [[Buddhalaisuus|buddhalaisuudessa]].<ref name="Jargon">{{Kirjaviite | Nimeke=Jargon: Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto | Selite=Kuudes, korjattu ja täydennetty painos. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja n:o 65 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus Kustannus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-9113-65-7}}</ref>
[[Metsästäjä-keräilijät|Metsästäjä-keräilijäheimojen]] animistisessa todellisuuskäsityksessä ihminen on yleensä jokseenkin tasavertainen eläinten, kasvien ja luonnonvoimien kanssa. [[Rituaali]]t ovat välttämättömiä, koska niillä pyydetään lupa käyttää eläimiä tai kasveja ravinnoksi, puuta polttopuuksi sekä muuta vastaavaa.<ref name="kertaus">{{Kirjaviite | Tekijä=Tiimonen, Soili | Nimeke=Uskonto: Lukion kertauskirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29836-0}}</ref>
[[Suomalainen muinaisusko|Suomalaisten muinaisessa maailmankuvassa]] oli animistisia piirteitä. Kaikessa voitiin uskoa olevan voimaa tai olentoja, eli [[Väki (mytologia)|väkeä]]. Saamelaisilla oli useita pyhiä uhripaikkoja, joita kutsuttiin [[Seita|seidoiksi]]. Seidan [[haltija]]a lepytettiin lahjoilla muun muassa metsästysonnen takaamiseksi.<ref name="kertaus" />
== Katso myös ==
| |||