Ero sivun ”Suomen poliisi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 37.136.98.167) ja palautettiin versio 15084395, jonka on tehnyt Anonymous87 |
→Poliisin tekemät rikokset: Selvennystä miten homma toimii |
||
Rivi 57:
[[Omaisuusrikos|Omaisuusrikoksista]] suuri osa on pimeitä, ja niistä lähes 90 prosenttia jää selvittämättä. Suurista kaupungeista hurjin tilanne on [[Helsinki|Helsingissä]], jossa kaikista pimeistä rikoksista selviää vain yksi kymmenestä. Omaisuusrikoksissa selvitysprosentti oli 2013 vain kahdeksan.<ref name=":1" />
== Poliisin
Poliisin tekemiä ''rikoksia'' tutkii Suomessa vain Valtakunnansyyttäjänvirasto.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä = Arto Hankilanoja|Nimeke = Poliisin salainen tiedonhankinta|Sivu = 39-46|Julkaisija = Talentum|Vuosi = 2014|Isbn = 978-952-14-2089-4}}</ref>
2010-luvulla poliisin tekemiksi epäiltyjä rikoksia on ollut noin 700–900 kappaletta vuodessa. Vuonna 2013 poliisimiehen tai -naisen tekemiksi epäiltyjä rikoksia kirjattiin [[Valtakunnansyyttäjänvirasto|Valtakunnansyyttäjänvirastossa]] 898 rikosilmoitusta. Määrä on kasvanut koko vuosikymmenen alun.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vksv.oikeus.fi/material/attachments/valtakunnansyyttajanvirasto/vksvliitetiedostot/vuosikertomukset/2013/ZAmp7bzDD/vksv_toimintakertomus2013_FIN_low_.pdf|nimeke = Syyttäjälaitoksen vuosikertomus|julkaisu = 2013|julkaisija = Valtakunnansyyttäjänvirasto|viitattu = 27.7.2014|tekijä = |ajankohta = | Selite = sivu 44}}</ref> Samana vuonna 2013 [[eduskunnan oikeusasiamies]] ratkaisi 895 kantelua poliisiviranomaisista, joista 131 johti toimenpiteisiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=hh16114123723149&cmd=download|nimeke = Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2013|julkaisu = 2013|julkaisija = Eduskunnan oikeusasiamies|viitattu = 28.7.2014|tekijä = |ajankohta = 3.4.2014}}</ref>▼
Lievempiä asioita, joissa kansalainen tai laillisuusvalvoja epäilee "vain" ''virheellistä menettelyä'' asiassa, voidaan asia käsitellä niin sanotulla ''hallinnollisella menettelyllä''.<ref name=":2" />
Hallinnollinen menettely tarkoittaa, että kansalaisen kantelun tuloksena tai laillisuusvalvonnan omasta huomiosta selvitetään onko tapahtunut virheellinen menettely. Hallinnollinen menettely voi tapahtua poliisin organisaation sisällä tai ylemmän laillisuusvalvojan toimesta, riippuen siitä onko kantelu tehty poliisille vai ylemmälle laillisuusvalvojalle. <ref name=":2" />
Epäillyistä poliisin rikoksista tutkintapyyntö on tehtävä rikosilmoituksella poliisille, josta se siirretään Valtakunnansyyttäjänvirastoon tai suoraan Valtakunnansyyttäjänvirastolle.<ref name=":2" />
=== Yleisyys ===
▲2010-luvulla poliisin tekemiksi epäiltyjä rikoksia on ollut noin 700–900 kappaletta vuodessa. Vuonna 2013 poliisimiehen tai -naisen tekemiksi epäiltyjä rikoksia kirjattiin [[Valtakunnansyyttäjänvirasto|Valtakunnansyyttäjänvirastossa]] 898 rikosilmoitusta. Määrä on kasvanut koko vuosikymmenen alun.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vksv.oikeus.fi/material/attachments/valtakunnansyyttajanvirasto/vksvliitetiedostot/vuosikertomukset/2013/ZAmp7bzDD/vksv_toimintakertomus2013_FIN_low_.pdf|nimeke = Syyttäjälaitoksen vuosikertomus|julkaisu = 2013|julkaisija = Valtakunnansyyttäjänvirasto|viitattu = 27.7.2014|tekijä = |ajankohta = | Selite = sivu 44}}</ref>
niin, että kansalaiset tekevät räikeiksi kokemissaan
tapauksissa rikosilmoituksen, jolloin esitutkinnan
toimittaminen menee syyttäjän harkittavaksi.
Tämä on perusteltua laillisuusvalvonnankin
näkökulmasta." ... "On valitettavaa, ettei edelleenkään
ole tarkkaa tilastotietoa esimerkiksi siitä,
miten paljon ja mistä rikoksista poliiseja on syytteessä
tai lopulta tuomitaan"}}</ref>
Samana vuonna 2013 [[eduskunnan oikeusasiamies]] ratkaisi 895 kantelua poliisiviranomaisista, joista 131 johti toimenpiteisiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=hh16114123723149&cmd=download|nimeke = Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2013|julkaisu = 2013|julkaisija = Eduskunnan oikeusasiamies|viitattu = 28.7.2014|tekijä = |ajankohta = 3.4.2014}}</ref>
=== Lievemmät virheet ===
Lievemmät asiat, joissa ei epäillä rikosta, käsitellään hallinnollisella menettelyllä. Mikäli laillisuusvalvonnan havainto tai kansalaisen kantelu antaa aihetta toiminnan tarkempaan selvittämiseen, asiaa ryhdytään tutkimaan hallinnollisella menettelyllä.<ref name=":2" />
Virkatoimien vastaiset menettelyt eivät välttämättä ole rikosoikeudellisesti rangaistavia, jolloin kyse on yleensä virheellisestä menettelystä, joka on kokonaisuutena tarkastellen vähäinen, eikä poliisin virheelliseen menettelyyn sisälly tahallista toimintaa.<ref name=":2" />
Poliisin velvoitteet kertoa asioista rehellisesti vaihtelevat sen mukaan onko kyseessä vain virheellinen menettely vai rikosepäily tai vaara joutua epäillyksi [[Virkarikos|virkarikoksesta]].<ref name=":2" />
Poliisi ei saisi valehdella tai jättää asioita kertomatta, kun hänen toimintaansa selvitetään virheellisestä menettelystä. Vaara joutua moitearvostelun kohteeksi ei riitä vaikenemisen, valehtelun tai asioiden valikoivan kertomisen perusteeksi. Poliisin on virkavastuulla pysyttävä totuudessa ja kerrottava kaikki olennainen asiaan liittyvä. Hallintomenettelyssä poliisilla on virkamieslain mukainen lojaliteettivelvoite työnantajalleen.<ref name=":2" />
=== Rikokset ===
Mikäli poliisimiehen osalta arvioitavaksi tulee "on syytä epäillä rikosta" -kynnys, asian käsittely siirtyy esitutkintalain mukaisesti tutkintamenettelyn piiriin ja esitutkintaa johtaa toisen poliisin sijaan Valtakunnansyyttäjänviraston syyttäjä.<ref name=":2" />
Kun poliisia epäillään rikoksesta on kiistanalaisempaa onko poliisilla [[itsekriminointisuoja]] kuten muillakin rikoksesta epäillyillä. Poliisilla on virkaan liittyviä eettisiä velvoitteita, jotka eivät poistu edes silloin, kun poliisi on vaarassa joutua virkasyytteeseen. Itsekriminointisuoja koskeekin vain rikosoikeudellista vastuuta, ei muita velvoitteita. Jos poliisilla on todellinen virkasyytteen vaara, hän voi vaieta rikosprosessissa itselleen epäedullisista seikoista kuten muutkin rikoksesta syytetyt.<ref name=":2" />
=== Rajatapaukset ===
Poliisin itsekriminointisuojan toteutuminen voi olla ongelmallista siinä tilanteessa, että hallinnollinen selvittely johtaakin rikostutkinnan käynnistymiseen. Sisäministeriön vuonna 2011 julkaistun ohjeen mukaan oikeusasiamies tai oikeuskansleri (ylempi laillisuusvalvonta) ei saisikaan käyttää heille suotuja laillisuusvalvonnan keinoja siten että poliisiin kohdistuvat rikosepäilyt vahvistuisivat. Tällä suojellaan rikoksesta epäillyn poliisin oikeuksia.<ref name=":2" /> Myös oikeusasiamiehen mukaan on laillisuusvalvonnan kannalta perusteltua, että räikeämmissä tapauksissa tehdään rikosilmoitus ja asia siirtyy syyttäjän harkittavaksi.<ref name=":3" />
Asiasta on Poliisin sisällä tapahtuvassa hallinnollisessa menettelyssä annettu Poliisihallituksen ohje. Jos joudutaan hallinnollisessa menettelyssä tekemään arviointia siitä, voisiko kyseessä olla poliisin tekemä rikos, on tapaus siirrettävä Valtakunnansyyttäjänvirastoon arvioitavaksi.<ref name=":2" />
== Poliisin tietojärjestelmät ==
| |||