Avaa päävalikko

Muutokset

p
gutenberg-fix, vuosilukujen wikitykset pois using AWB
| syntymäaika = [[8. joulukuuta]] [[1832]]
| syntymäpaikka = [[Kvikne]], [[Hedmarkin lääni]], [[Norja]]
| kuolinaika = [[26. huhtikuuta]] [[1910]]
| kuolinpaikka = [[Pariisi]], [[Ranska]]
| ammatit =
| huomioita =
}}
'''Bjørnstjerne Martinus Bjørnson''' ([[8. joulukuuta]] [[1832]] [[Kvikne]] – [[26. huhtikuuta]] [[1910]] [[Pariisi]]) oli [[norja]]lainen runoilija, isänmaanystävä ja kirjailija, joka sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] [[1903]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Horst Frenz (toim.) | Nimeke = Nobel Lectures, Literature 1901-1967 | Suomentaja = | Vuosi = 1967 | Julkaisija = Elsevier Publishing Company | Tunniste = | www = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1903/bjornson-bio.htmll | Kieli = {{en}} }}</ref> Hänen runostaan "[[Ja, vi elsker dette landet]]" tuli Rikard Nordraakin säveltämänä Norjan [[kansallislaulu|kansallishymni]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasto.sci.fi/bjornson.htm | Nimeke = Bjørnstjerne Bjørnson (1832-1910)| Tekijä = Liukkonen P. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.5.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Bjørnson toimi aktiivisesti politiikassa ja kirjoitti lehtikirjoituksia sekä Norjan että myös Suomen itsenäisyyden puolesta. Hänen vaimonsa oli näyttelijä [[Karoline Bjørnson]].
 
==Elämä==
Bjørnstjerne Bjørnson syntyi [[1832]] [[Hedmarkin lääni]]n Kviknen kylässä [[Norja]]ssa. Hänen isänsä oli vanhaan maalaissukuun kuulunut [[pappi]] Peder Bjørnson ([[1798]]–[[1871]]1798–1871). 17-vuotiaana Bjørnstjerne Bjørnson lähti pääkaupunkiin [[Oslo|Christianiaan]] ja opiskeli yliopiston pääsykokeisiin valmentavassa Heltbergin "ylioppilastehtaassa" yhdessä [[Aasmund Olavsson Vinjen]], [[Henrik Ibsen]]in ja [[Jonas Lie]]n kanssa. Bjørnson ei kuitenkaan koskaan aloittanut varsinaisia yliopisto-opintoja. 1850-luvulta lähtien hän toimi toimittajan ammatissa. Vuosikymmenen lopulla hän toimi teatterin taiteellisena johtajana [[Bergen]]issä ja 1860-luvulla Christianian teatterin johtajana.
 
[[1858]] Bjørnson meni naimisiin [[Karoline Bjørnson|Karoline Reimers]]in ([[1835]]–[[1934]]1835–1934) kanssa. Pari sai kuusi lasta.
 
Bjørnson matkusteli paljon. 1850-luvun lopulla hän matkusti [[Ruotsi]]ssa ja 1860-luvulla kiersi Eurooppaa ja vieraili [[Tanska]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja [[Ranska]]ssa. Viimeisen matkansa hän teki [[1910]] [[Pariisi]]in, jossa hän kuoli.
 
==Kirjallinen tuotanto==
 
===Kansallisromantikko===
Kansallisromanttisen kauden tärkeimpiä teoksia olivat Norjan varhaishistoriaan sijoittuvat näytelmät sekä "maalaiskertomukset" kuten ''Synnøve Solbakken'' ([[1857]], {{k-fi|Synnöve Päiväkumpu}}). ''Synnøve Solbakkenissa'' henkilöhahmot saivat [[saaga|viikinkisaagojen]] sankareille ominaisia luonteenpiirteitä, jotka Bjørnson yhdisti Norjan "kansanluonteeseen". Tapahtumat sijoittuvat idealisoidulle, ajattomalle maaseudulle. Myös [[kohtalo]]motiivin kautta kertomus yhdistyy vanhoihin saagoihin, mutta Bjørnson liittyy kirjalliseen nykyaikaan psykologisoimalla kohtaloa ja sen herättämiä ajatuksia henkilöissä ja pohtimalla kohtalonuskon eettisiä ulottuvuuksia: "kypsynyt" Norjan kansa ei ole enää kohtalon sokeasti johdatettavissa. Sillan sitominen viikinkiajan ja nykyajan välille oli Bjørnsonille tärkeä osa kansakunnan rakentamista 1800-luvun lopun Norjassa.
 
Kohtalon lisäksi ''Synnøve Solbakkenissa'' on keskeisessä osassa myös klassinen rakkausmotiivi. Nimihenkilön sijaan novellin varsinainen päähenkilö on Torbjørn, jolle puhtoinen Synnøve edustaa kaikkea hyvyyttä ja valoisaa. Vastakappaleena on saamelainen renki Aslak, joka houkuttelee Torbjørniä pahoille teille. Novellia voi tulkita myös kristillisestä näkökulmasta, jolloin Torbjørnin on voitettava pahan Aslakin houkutukset ja valittava Päiväkummulla asuva Synnøve päästäkseen irti hänelle ennustetun kohtalon kahleista. Päiväkummun tila sijaitsee symbolisesti puolessamatkassa Torbjørnin kotoa kirkolle.
===Realistinen kausi===
[[Tiedosto:Bjørnson bldsa BB0786.jpg|thumb|Bjørnstjerne ja [[Karoline Bjørnson]] kotonaan Aulestadissa, 1908.]]
Bjørnsonin ensimmäinen nykyaikaan sijoittunut realistinen näytelmä ''De Nygifte'' ("Vastanaineet") ilmestyi jo [[1865]] eli vuotta ennen [[Henrik Ibsen]]in ''Brandia'' ja yli kymmenen vuotta ennen Ibsenin varsinaista kriittisen realismin kautta: Bjørnson oli siis myös realistisessa draamassa edelläkävijä. Hänen näytelmänsä olivat tanskalaisen kirjallisuusteoreetikon [[Georg Brandes]]in oppien mukaisia, ja Bjørnsonin tavoitteena oli nostaa yhteiskunnallisia epäkohtia julkiseen keskusteluun.
 
Keskeisiä teemoja oli naisasia ja avioliittoon ja avioeroon liittyvät ongelmat, joita Bjørnson käsitteli muun muassa näytelmissä ''Leonarda'' ([[1879]]) ja ''Det ny System'' ("Uusi järjestelmä", [[1879]]). Molemmat ilmestyivät samana vuonna kuin Ibsenin ''[[Nukkekoti]]'' ja jäivät selvästi tämän varjoon.
 
===Runoilija===
Runoilijana Bjørnsonilta tunnetaan parhaiten kansallisromanttinen "[[Ja, vi elsker dette landet]]", josta tuli myöhemmin [[Rikard Nordraak]]in säveltämänä Norjan [[kansallislaulu]]. Kansallisromanttisen runouden lisäksi Bjørnson kirjoitti myös jonkin verran poliittisia agitaatiorunoja sanomalehtiin. Hän julkaisi yhteensä kolme runokokoelmaa, joista tunnetuimpia runoja sisältää ''Digte og Sange'' ("Runoja ja lauluja", [[1870]]). Kokoelmassa on kansallisromanttisia luontorunoja ja virsiä.
 
==Yhteiskunnallinen vaikuttaja==
Bjørnstjerne Bjørnsonilla on erityisen merkittävä symbolinen asema Norjan 1800-luvun kansakunnan rakentamisessa ja itsenäistymiskehityksessä. Hänet tunnettiin palavana puhujana ja räiskyvänä temperamenttina.
 
Bjørnson osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla eri sanomalehtiin [[1850-luku|1850-luvulta]] lähtien koko ikänsä. Tärkeä aihe oli muun muassa [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistuksen]] vastustaminen, jota hän vaati useita kertoja läpi [[1870-luku|1870-]] ja [[1880-luku|1880-luvun]]. Bjørnson osallistui myös keskusteluun norjalaisen [[teatteri]]n ja kansallisen näyttämötaiteen perustamisesta ja toimi [[Oslo|Christianian]] teatterin johtajana [[1865]]–[[1867]]1865–1867.
 
[[Skandinavismi]] oli kosmopoliitti Bjørnsonille läheinen asia, ja hän puhui usein Pohjolan kansojen veljeyden puolesta erityisesti 1860-luvulla. Hän puhui Euroopassa myös kansainvälisen rauhanliikkeen ja pienten kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta.
 
== Teoksia ==
 
=== Näytelmiä ===
* Maria Stuart i Skottland, 1864.
 
* Maria Stuart Skotlannissa, SKS 1878. [[gutenberg:37847|E-kirja Gutenberg-projektissa]].
* Maria Stuart i Skottland, 1864
* Maria Stuart Skotlannissa. SKS 1878 [http://www.gutenberg.org/ebooks/37847 - e-kirja]
* Yli voimain
* Leonarda: Näytelmä neljässä tapauksessa., 1880. [http://www.[gutenberg.org/ebooks/:42178 |E-kirja eGutenberg-kirjaprojektissa]].
* Konkurssi (liike-elämän moraalittomuudesta).
* Paul Lange ja Tora Parsberg (Paul Lange og Tora Parsberg, 1898) poliittinen tragedia.
* Kun viini kukkii (Naar den ny vin blomster, 1909).
 
=== Romaanit ===
* Liput liehumassa (Det flagger i byen og paa havnen, 1884). [[gutenberg:48139|E-kirja Gutenberg-projektissa]].
 
* Absalonin tukka (Absalons haar, 1894).
* Liput liehumassa (Det flagger i byen og paa havnen, 1884) [http://www.gutenberg.org/ebooks/48139 - e-kirja]
* Jumalan teillä (På Guds veje, 1889). [[gutenberg:48005|E-kirja Gutenberg-projektissa]].
* Absalonin tukka (Absalons haar, 1894)
* Morsiusmarssi (Brudeslaatten, 1893).
* Jumalan teillä (På Guds veje, 1889) [http://www.gutenberg.org/ebooks/48005 - e-kirja]
* Mary (Mary, 1906).
* Morsiusmarssi (Brudeslaatten, 1893)
* Mary (Mary, 1906)
 
=== Novellit ===
* Thrond, 1856.
 
* Synnöve Päiväkumpu (Synnøve Solbakken, 1857). [[gutenberg:19260|E-kirja Gutenberg-projektissa]].
* Thrond, 1856
* Arne (Arne, 1858).
* Synnöve Päiväkumpu (Synnøve Solbakken, 1857) [http://www.gutenberg.org/ebooks/19260 - e-kirja]
* Kotkanpesä.
* Arne (Arne, 1858)
* Iloinen poika. [[gutenberg:48628|E-kirja Gutenberg-projektissa]].
* Kotkanpesä
* Rautatie ja hautuumaa (Jernbanen og Kierkegarden, 1866).
* Iloinen poika - [http://www.gutenberg.org/ebooks/48628 e-kirja]
* Kalastaja-tyttö (Fiskerjenten, 1868). [[gutenberg:48463|E-kirja Gutenberg-projektissa]].
* Rautatie ja hautuumaa (Jernbanen og Kierkegarden, 1866)
* Manghild (Manghild, 1877).
* Kalastaja-tyttö (Fiskerjenten, 1868) [http://www.gutenberg.org/ebooks/48463 - e-kirja]
* Nye Fortællinger, 1894.
* Manghild (Manghild, 1877)
* Nye Fortællinger, 1894
 
=== Runoja ===
 
* Digte og sange, 1870
 
{{commonscat-rivi}}
 
{{Nobelin kirjallisuuspalkinto}}
 
{{Nobelin kirjallisuuspalkinto}}
{{DEFAULTSORT:Björnson, Björnstjerne}}
 
[[Luokka:Norjalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat]]