Ero sivun ”Maankuori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kookkoo ja esssääää Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän Kookos69 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Globe4.jpg|300px|thumb|1 Mantereinen kuori 2 [[Keskiselänne|Valtameren keskiselänne]] 3 [[Laattatektoniikka#lähenevät_laatat|Subduktiovyöhyke ]] 4 [[Maan vaippa|Ylempi vaippa]], 5 [[Tulivuori]] 6 [[Maan vaippa|Alempi vaippa]] 7 [[Pluumi]] 8 [[Maan ydin|Ulkoinen ydin]] 9 [[Maan ydin|Sisempi ydin]] 10 [[Konvektio]]solu 11 [[Litosfääri]] 12 [[Astenosfääri]] 13 [[Maan vaippa|Gutenberg-pinta]] 14 [[Maan vaippa|Moho-pinta]] ]]
'''Maankuori''' on [[Maan vaippa]]a ympäröivä kiinteä kivikerros.
Maankuori on jakautunut [[mannerlaatta|mannerlaattoihin]], jotka koostuvat kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta. Mannerlaatat muodostavat [[litosfääri]]n.
Maankuoret jaetaan kahteen ryhmään:
'''Merellinen kuori – SIMA'''
Merellisen kuoren paksuus on 5–10 km. Se on raskasta [[basaltti]]kiveä, jossa on suuria pitoisuuksia [[pii (alkuaine)|piitä]] ja [[magnesium]]ia (Si ja Mg). SIMA-kuoren tiheys on 2,8–3,3 g/cm³. Basaltti on [[emäksisyys|emäksistä]], joten sen [[piidioksidi]]pitoisuus on 45–52 %.
SIMA-kuori on harvoin yli 200 miljoonan vuoden ikäistä.
'''Mantereinen kuori – SIAL'''
Mantereisen kuoren paksuus on 20–70 km. Kuori koostuu monista kivilajeista, myös basaltista; [[graniitti]] on yleisin kivilaji. Kevyttä kiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja [[alumiini]]a (Si ja Al). Tiheys on 2,7–2,8 g/cm³. SIAL-kuori on paksuinta vuorijonojen kohdalla.
Nykyisen mannerkuoren ikä on yleensä 30 miljoonaa – 3,4 miljardia vuotta, joillain alueilla jopa melkein 4 miljardia vuotta.
Noin 40 % maankuoresta on mannerkuorta, joka tarkoittaa sitä, että laajat alueet mannerkuorta ovat ns. [[mannerjalusta|mannerjalustoissa]] meren alla.
Maankuorella on taipumus [[isostasia|isostaattiseen]] tasapainoon, eli jos esimerkiksi jäätikkö painaa maankuorta, jäätikön hävittyä maankuori palautuu takaisin. Tämä aiheuttaa esimerkiksi [[Itämeri|Itämeren]] altaan keskiosisissa, keskisessä [[Fennoskandia]]ssa [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] kummankin puolen viimeisen jäätiköitymisen jälkeen alkanutta ja edelleen jatkuvaa [[maankohoaminen|maankohoamista]]. Isostaattinen tasapaino tarkoittaa myös sitä, että korkeiden vuorten kohdalla mannerlaatta on hyvin paksu, sillä mannerlaatat kelluvat alla olevassa vaipassa kuin jäävuoret vedessä: korkein ulottuu syvimmälle pinnan alle.
==Lähteet==
| |||