Ero sivun ”Kulakki” versioiden välillä

'''Kulakki''' ''([[Venäjän kieli|ven.]] kulak eli nyrkki, bolševikeille kyläkapitalisti, keinottelija, pomo)'' oli [[Josif Stalin|Stalinin]] nimitys varakkaista [[Talonpoika|talonpojista]] eli [[Maanviljelijä|maanviljelijöistä]].<ref name="viite1">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 4| Vuosi = 1962| Luku = Kulakki| Sivu = 1562| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.10.2015 | Kieli = }}</ref> Kulakkiperheitä laskettiin vuonna 1927 olevan Venäjällä 750 000 kappaletta, mutta maatalouden [[KollektivismiMaatalouden kollektivisointi|maatalouden kollektivisoinnin]] jälkeen heidän määränsä laski lähes olemattomiin.<ref name="viite1" /> Länsimaisten mittareiden mukaan kulakit eivät olleet varakkaita, vaan omistivat yleensä vain 10 ha maata ja 2-3 lehmää. Heidät kuitenkin leimattiin riistäjiksi jos he saivat maasta [[Pääomatulo|vuokratuloja]], käyttivät palkattua työvoimaa tai saivat muita tuloja ilman omaa työpanosta.<ref name="viite2">{{Kirjaviite | Tekijä = Timo Vihavainen | Nimeke = Venäjän historia| Vuosi = 2006| Luku = Toinen vallankumous| Sivu = 392| Selite = NEP-järjestelmän kriisi ja uusi poliittinen linja| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-15799-X| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.10.2015 | Kieli = }}</ref>

Kulakit kykenivät varakkaampina talonpoikina myymään viljaa valtiolle, mutta eivät olleet halukkaita siihen halukkaitavaltion asettamilla ehdoilla. Tästä syystä heidän nähtiin olevan avainasemassa maan taloudessa.<ref name="viite2" />

Vuonna 1906 alkaneen [[Stolypinin reformi]]n tarkoituksena oli kasvattaa tilakokoa ja maatalouden tehokkuutta, se antoi uusille [[maanviljelijä|viljelijöille]] mahdollisuuden hankkia isoista maatiloista lohkottuja maapalstoja lainarahalla ja lyhentää tätä velkaa omalla työllään, eräänlaisilla [[taksvärkki]]päivillä. Uudistuksella ei haluttu kuitenkaan loukata jo olemassa olevaa yksityistä suurmaanomistusta, joka hankaloitti sen läpivientiä.<ref name="viite3">{{Kirjaviite | Tekijä = Perttu Luntinen| Nimeke = Venäjän historia| Vuosi = 2006| Luku = Stolypinin kovat otteet| Sivu = 304| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-15799-X| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.10.2015 | Kieli = }}</ref> Vuonna 1912 16 prosenttia talonpojista omisti vähintään 3,2 hehtaaria, joten heidät luokiteltiin kulakeiksi.{{Lähde}} Bolševikkien päästyä valtaan he jatkoivat uudistusta [[maadekreetti|maadekreettinä]] kannatuksensa lisäämiseksi maaseudulla ja jakoivat maata kaikille maaseudun asukkaille. KulakkinenKulakkien määrä kasvoi voimakkaasti [[Sotakommunismi|sotakommunismin]] aikana.<ref name="viite2" />

[[Marxismi-leninismi]]n mukaan kulakit olivat köyhien maanviljelijöiden [[yhteiskuntaluokka|luokkavihollisia]].{{Lähde}} Kulakit ryhtyivät vastarintaan vastustaessaan vuodesta 1929 käynnistynyttä maatalouden [[maatalouden kollektivisointi]]a.