Ero sivun ”Tunne” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 130.234.229.35 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tegel tekemään versioon. |
|||
Rivi 5:
Elimistön fysiologiset tunnereaktiot, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan muutokset, liittyvät autonomisen hermoston aktivoitumiseen. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että ihmisen tietoisuus omasta tunnetilasta syntyy vasta sen jälkeen, kun tunteisiin liityvät kehon fysiologiset muutokset ovat syntyneet<ref name=toi />. [[Sympaattinen hermosto|Sympaattisen hermoston]] liian voimakas toiminta voi aiheuttaa [[paniikkikohtaus|paniikkikohtauksen]]. Pitkittyneet kielteiset tunteet kuten pelko tai ahdistus aiheuttavat vakavia seurauksia somaattiselle terveydelle kuten esimerkiksi verenkierto- ja hengityselimistön toiminnalle<ref name=toi>Aivoaakkoset, Lauri Nummenmaa: Toi punastui :) Tunteet ja niiden säätely. Julkaistu 10.12.2013. http://www.youtube.com/watch?v=D_XoiF1f8ik</ref>.
Aivotoiminta antaa tunteille biologis-fysiologisen perustan. Tunne syntyy [[limbinen järjestelmä|limbisen järjestelmän]] aktivoituessa ympäristön ärsykkeen tai ajattelutoiminnan seurauksena. Limbisen järjestelmän [[mantelitumake]] vastaa erityisesti pelon ja [[viha]]n säätelystä, mutta vaikuttaa myös muihin tunteisiin. Biologisesti tiedon katsotaan etenevän joko [[aivokuori|aivokuoren]] kautta mantelitumakkeeseen, tai suoraa reittiä mantelitumakkeeseen. Kun tieto kulkee aivokuoren kautta, tunnetta pystytään säätelemään, ja se on harkittu ja jäsennelty. Yllättävissä reaktioissa taas tieto kulkee nopeaa reittiä suoraan mantelitumakkeeseen, jolloin tunteen ilmaisemista ei välttämättä edes tiedosteta. Mantelitumakkeesta tieto etenee [[aivorunko]]on, johon
== Erilaisia käsityksiä tunteista ==
| |||