Ero sivun ”Dracula” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Bram Stokerin Dracula: selkeytystä |
hahmon kuvaus kuuluu ehkä ylemmäs |
||
Rivi 3:
'''Dracula''' on [[irlanti]]laisen kirjailijan [[Bram Stoker]]in luoma [[vampyyri]]hahmo. Ensimmäisen kerran hahmo esiintyy Stokerin vuonna 1897 julkaistussa romaanissa ''[[Dracula (romaani)|Dracula]]''. Hahmoa on sen jälkeen käytetty laajasti esimerkiksi muissa romaaneissa ja niiden pohjalta tehdyissä elokuvaversioissa.
== Ensiesiintyminen Bram Stokerin
{{pääartikkeli|[[Dracula (romaani)]]}}
Draculan hahmon loi irlantilainen [[Bram Stoker]] vuonna 1897 julkaistussa [[kauhuromaani]]ssaan ''Dracula''. Romaanin nimihenkilö on kuolematon [[transilvania]]lainen vampyyri, joka väijyy viattomia uhreja imeäkseen heistä verta. Romaani on kirjoitettu sen päähenkilöiden päiväkirjamerkintöjen muodossa. Stokerin romaanista tuli kokonaisen kirjallisuus- ja elokuvagenren perusteos.<ref name="eb">[http://global.britannica.com/topic/Dracula-novel Dracula], Encyclopædia Britannica</ref>
Rivi 10:
Wilkinsonin kirjan alaviitteessä kuvailtiin Dracula-nimen merkitystä: ''"Dracula tarkoittaa valakian kielellä paholaista. Valakialaisilla oli silloin tapana antaa tämä sukunimi kenelle tahansa ihmiselle, joka herätti huomiota joko rohkeudellaan, julmilla teoillaan tai viekkaudellaan."''<ref>Hovi 2015, s. 108–111.</ref><ref>Tuomas Hovi: [http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ruhtinas_dracula_pirullinen_nimi_sopi_vampyyriksi Ruhtinas Dracula, Pirullinen nimi sopi vampyyriksi]. Tiede 3.1.2008. Viitattu 20.11.2015.</ref>
==Piirteet ja kyvyt== ▼
Stokerin Dracula on romaanissa tarkkaan kuvattu. Ulkonäöltään Dracula on pitkä, laiha ja kalpea. Hänellä on ohut kotkannenä ja kaarevat sieraimet. Hänen hiuksensa ovat tuuheat, ohimoita lukuunottamatta. Hänellä on punaiset silmät ja valtavat, melkein yhteenkasvaneet kulmakarvat. Hänen suunsa on jäykkä ja julma, huulensa punertavat ja hampaansa terävät ja huulten päälle työntyvät. Hänen korvansa ovat hyvin teräväkärkiset ja kalpeat. Draculan kädet ovat karheat ja leveät, sormet lyhyet ja paksut, kämmenet karvaiset ja kynnet pitkät ja terävät. Draculan hengitys haisee pahalta. Hän puhuu erinomaista englantia, mutta erikoisella korostuksella. Hän pukeutuu kokonaan mustaan.<ref>Hovi 2015, s. 118–119.</ref>▼
Luonteeltaan Stokerin Dracula on yksiselitteisen paha: viattomia uhreja saalistava mutta uhreihinsa hypnoottisesti vetoava hirviö, jolla ei ole lainkaan sydäntä tai omaatuntoa. Stoker ei kerro tarkasti sitä, miten Draculasta tuli vampyyri, mutta hänen kerrotaan oppineen yliluonnolliset voimansa Scholomancen koulussa. Dracula on potentiaalisesti kuolematon, hän elää ihmisten verellä, ja hänellä on 20 miehen voimat. Hän voi muuttaa muotoaan sudeksi tai lepakoksi, ja hän voi ilmestyä sumuna tai pölynä. Hänen kuvansa ei näy peilissä, eikä hän luo varjoa. Draculan uhrit voivat muuttua itsekin vampyyreiksi, ja hän pystyy muuttamaan vainajia käskyläisikseen ja ennustamaan näiden avulla. Dracula kykenee hallitsemaan luonnonvoimia sekä kommunikoimaan eläinten kanssa ja komentamaan niitä.<ref>Hovi 2015, s. 119–120.</ref>▼
Draculan heikkous on päivänvalo. Stokerin romaanissa päivänvalo heikentää Draculaa, mutta hän pystyy kuitenkin liikkumaan päivisinkin ulkona. Draculan pitää nukkua oman maansa mullassa. Hän kykenee ylittämään virtaavan veden vain [[Vuorovesi|vuoroveden]] vaihtuessa ja astumaan taloon sisälle vain kutsuttuna. Hänet voidaan torjua valkosipulin sekä pyhien symbolien kuten ristin, [[krusifiksi]]n ja [[Vihkivesi|vihkiveden]] avulla. Dracula voidaan tuhota ja tappaa lyömällä seiväs hänen sydämensä läpi ja leikkaamalla hänen päänsä irti.<ref>Hovi 2015, s. 120.</ref>▼
Draculan hahmo on kehittynyt Stokerin romaanin jälkeen elokuvien ja kirjojen pohjalta eri tavoin. Elokuvat ovat tuoneet alunperin säälimättömään ja tunteettomaan hahmoon inhimillisyyttä ja monipuolisuutta. Aikojen kuluessa Draculan ja häntä aluksi vain vähän innoittaneen Vlad III:n yhteys on myös vahvistunut, mikä on antanut Draculalle juuret ja menneisyyden.<ref>Hovi 2015, s. 180–181.</ref>▼
''Nosferatu'' (1922) esitteli ensimmäisenä tavan, jossa vampyyri voidaan tuhota auringovalolla; tämä on nykyisin yleinen motiivi Dracula-fiktiossa.<ref>Hovi 2015, s. 139.</ref> Draculan käyttämä korkeakauluksinen viitta otettiin ensimmäisenä käyttöön lontoolaisissa 1920-luvun teatterisovituksissa.<ref>Hovi 2015, s. 140.</ref> Jo varhaisten teatteri- ja elokuvaversioiden myötä Dracula alkoi muuttua hirviöstä tyylikkääksi ja vietteleväksi herrasmieheksi.<ref>Hovi 2015, s. 141.</ref> Unkarilaissyntyisen näyttelijän Bela Lugosin dramaattinen ja eroottinen tapa esittää Draculaa vaikutti hänen jälkeensäkin hahmoa esittäneisiin.<ref>Hovi 2015, s. 142.</ref> Christopher Leen seitsemässä Dracula-elokuvassa hahmo sai jälleen hirviömäistä ja uhkaavaa luonnetta.<ref>Hovi 2015, s. 143.</ref>▼
==Dracula populaarikulttuurissa==
Rivi 36 ⟶ 48:
[[Kuva:Castelul Bran - 2012.jpg|thumb|Branin linna, yksi Dracula-turistien vierailupaikoista Romaniassa]]
Draculaa hyödynnetään matkailuvetonaulana hänen tarinaansa liittyvissä paikoissa Isossa-Britanniassa ja Romaniassa. [[Whitby (Englanti)|Whitby]]n kaupungissa Englannissa järjestetään Dracula-aiheisia kävelykierroksia ja goottiaiheinen fanitapaaminen kaksi kertaa vuodessa. Jotkut Dracula-turistit vierailevat myös Lontoossa, vaikka kaupunki ei olekaan romaanissa yhtä tärkeässä osassa kuin Whitby. Romaniassa Dracula-turismiin yhdistyy Vlad Seivästäjä -aiheinen matkailu. Suosittu Dracula-kohde Romaniassa on [[Branin linna]], koska se muistuttaa Stokerin kuvaamaa linnaa ja sijaitsee oikeassa paikassa.<ref>Hovi 2015, s. 167–169.</ref> Dracula-turismi on nykyisin tärkeä osa Romanian matkailuelinkeinoa. Siihen on kuitenkin suhtauduttu maassa ristiriitaisesti, sillä sen on pelätty vaarantavan Romanian kulttuurin ja imagon, eivätkä kaikki pidä maan kansallissankari Vladin yhdistämisestä vampyyrihirviöön.<ref>Hovi 2015, s. 177–178.</ref>
▲==Piirteet ja kyvyt==
▲Stokerin Dracula on romaanissa tarkkaan kuvattu. Ulkonäöltään Dracula on pitkä, laiha ja kalpea. Hänellä on ohut kotkannenä ja kaarevat sieraimet. Hänen hiuksensa ovat tuuheat, ohimoita lukuunottamatta. Hänellä on punaiset silmät ja valtavat, melkein yhteenkasvaneet kulmakarvat. Hänen suunsa on jäykkä ja julma, huulensa punertavat ja hampaansa terävät ja huulten päälle työntyvät. Hänen korvansa ovat hyvin teräväkärkiset ja kalpeat. Draculan kädet ovat karheat ja leveät, sormet lyhyet ja paksut, kämmenet karvaiset ja kynnet pitkät ja terävät. Draculan hengitys haisee pahalta. Hän puhuu erinomaista englantia, mutta erikoisella korostuksella. Hän pukeutuu kokonaan mustaan.<ref>Hovi 2015, s. 118–119.</ref>
▲Luonteeltaan Stokerin Dracula on yksiselitteisen paha: viattomia uhreja saalistava mutta uhreihinsa hypnoottisesti vetoava hirviö, jolla ei ole lainkaan sydäntä tai omaatuntoa. Stoker ei kerro tarkasti sitä, miten Draculasta tuli vampyyri, mutta hänen kerrotaan oppineen yliluonnolliset voimansa Scholomancen koulussa. Dracula on potentiaalisesti kuolematon, hän elää ihmisten verellä, ja hänellä on 20 miehen voimat. Hän voi muuttaa muotoaan sudeksi tai lepakoksi, ja hän voi ilmestyä sumuna tai pölynä. Hänen kuvansa ei näy peilissä, eikä hän luo varjoa. Draculan uhrit voivat muuttua itsekin vampyyreiksi, ja hän pystyy muuttamaan vainajia käskyläisikseen ja ennustamaan näiden avulla. Dracula kykenee hallitsemaan luonnonvoimia sekä kommunikoimaan eläinten kanssa ja komentamaan niitä.<ref>Hovi 2015, s. 119–120.</ref>
▲Draculan heikkous on päivänvalo. Stokerin romaanissa päivänvalo heikentää Draculaa, mutta hän pystyy kuitenkin liikkumaan päivisinkin ulkona. Draculan pitää nukkua oman maansa mullassa. Hän kykenee ylittämään virtaavan veden vain [[Vuorovesi|vuoroveden]] vaihtuessa ja astumaan taloon sisälle vain kutsuttuna. Hänet voidaan torjua valkosipulin sekä pyhien symbolien kuten ristin, [[krusifiksi]]n ja [[Vihkivesi|vihkiveden]] avulla. Dracula voidaan tuhota ja tappaa lyömällä seiväs hänen sydämensä läpi ja leikkaamalla hänen päänsä irti.<ref>Hovi 2015, s. 120.</ref>
▲Draculan hahmo on kehittynyt Stokerin romaanin jälkeen elokuvien ja kirjojen pohjalta eri tavoin. Elokuvat ovat tuoneet alunperin säälimättömään ja tunteettomaan hahmoon inhimillisyyttä ja monipuolisuutta. Aikojen kuluessa Draculan ja häntä aluksi vain vähän innoittaneen Vlad III:n yhteys on myös vahvistunut, mikä on antanut Draculalle juuret ja menneisyyden.<ref>Hovi 2015, s. 180–181.</ref>
▲''Nosferatu'' (1922) esitteli ensimmäisenä tavan, jossa vampyyri voidaan tuhota auringovalolla; tämä on nykyisin yleinen motiivi Dracula-fiktiossa.<ref>Hovi 2015, s. 139.</ref> Draculan käyttämä korkeakauluksinen viitta otettiin ensimmäisenä käyttöön lontoolaisissa 1920-luvun teatterisovituksissa.<ref>Hovi 2015, s. 140.</ref> Jo varhaisten teatteri- ja elokuvaversioiden myötä Dracula alkoi muuttua hirviöstä tyylikkääksi ja vietteleväksi herrasmieheksi.<ref>Hovi 2015, s. 141.</ref> Unkarilaissyntyisen näyttelijän Bela Lugosin dramaattinen ja eroottinen tapa esittää Draculaa vaikutti hänen jälkeensäkin hahmoa esittäneisiin.<ref>Hovi 2015, s. 142.</ref> Christopher Leen seitsemässä Dracula-elokuvassa hahmo sai jälleen hirviömäistä ja uhkaavaa luonnetta.<ref>Hovi 2015, s. 143.</ref>
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hovi, Tuomas | Nimeke = Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula | Vuosi = 2015 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = ISBN 978-952-222-577-1 }}
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
| |||