Ero sivun ”Muhos” versioiden välillä

844 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
muutin oikeaan tekstiin t: tytti hätinen
p (Käyttäjän 31.172.157.80 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Idijo tekemään versioon.)
(muutin oikeaan tekstiin t: tytti hätinen)
'''Muhos''' on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|Suomen kunta]], jokajossa sijaitseeRoni [[Pohjois-PohjanmaanKoponen maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]]asustelee. Kunnassa [[väkiluku|asuu 69]] {{formatnum: {{Suomen kunta<nowiki/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} >ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
{{Suomen kunta
 
Muhoksen läpi virtaa [[Oulujoki]], johon Muhoksen kohdalla laskee [[Muhosjoki]]. Muhoksen naapurikunnat ovat [[Liminka]], [[Oulu]], [[Siikalatva]], [[Tyrnävä]], [[Utajärvi]] ja [[Vaala]].
 
==Historia==
[[Kuva:Oulu ja sen lähikunnat, Suomi tilastokartta 1960.jpg|thumb|left|250px|Muhoksen kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.]]
 
[[keskiaika|Keskiajalla]] seudulle alkoi saapua erämiehiä [[Oulujoki|Oulujokea]] pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin [[1400-luku|1400-luvulla]]. Asukkaita tuli sekä [[pohjalaiset|Pohjanlahden rannikolta]], että sisämaasta [[savolaiset|Savosta]]. Muhos kuului vielä [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n väliseen rajaseutuun, jonka hallinnasta taisteltiin.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite |Tekijä = Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta|Nimeke = Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka = Keuruu|Julkaisija = Kustanneyhtiö Otava|Vuosi = [[1986]]|Tunniste = ISBN 951-1-09142-5}}</ref>{{Suomen kunta
| virallinen nimi = Muhos
| vaakuna = Muhos.vaakuna.svg
| huomautus =
}}
'''Muhos''' on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|Suomen kunta]], joka sijaitsee [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]]. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
 
Muhoksen läpi virtaa [[Oulujoki]], johon Muhoksen kohdalla laskee [[Muhosjoki]]. Muhoksen naapurikunnat ovat [[Liminka]], [[Oulu]], [[Siikalatva]], [[Tyrnävä]], [[Utajärvi]] ja [[Vaala]].
 
==Historia==
[[Kuva:Oulu ja sen lähikunnat, Suomi tilastokartta 1960.jpg|thumb|left|250px|Muhoksen kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.]]
 
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Muhoksen seudulle jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Yksi [[Pohjois-Pohjanmaa]]n huomattavimmista kivikautisista asuinpaikoista on tavattu Pyhänsivun kylästä Pyhäkosken pohjoisrannalta. Sieltä on löydetty n. 60 esinettä, kuten [[kirves|kirveitä]], [[taltta|talttoja]], [[Nuoli|nuolenkärkiä]] ja [[Keramiikka|saviastioiden]] palasia. Esineet on ajoitettu tyypillisen [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikan aikaan]]. Lisäksi on Pyhänsivulta löydetty muutama [[pronssikausi|pronssikautinen]] esine, kuten kirveen valumuotti ja pronssikautinen [[suksi]].<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustanneyhtiö Otava|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-09142-5}}</ref>
 
[[keskiaika|Keskiajalla]] seudulle alkoi saapua erämiehiä [[Oulujoki|Oulujokea]] pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin [[1400-luku|1400-luvulla]]. Asukkaita tuli sekä [[pohjalaiset|Pohjanlahden rannikolta]], että sisämaasta [[savolaiset|Savosta]]. Muhos kuului vielä [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n väliseen rajaseutuun, jonka hallinnasta taisteltiin.<ref name="Finlandia8" />
 
[[Kuva:Muhos Church 2006 08 26.JPG|thumb|right|320px|Muhoksen puukirkko v. 2006.]]Muhos kuului aluksi seurakunnallisesti [[Saloinen|Saloisten kirkkopitäjään]]. [[Liminka|Limingan seurakunnan]] itsenäistyessä [[1477]] tuli Muhoksesta sen kappeli. Muhoksen ensimmäinen kirkko nousi Kirkkosaarelle todennäköisesti jo [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkon tuhouduttua uusi kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Muhoksen kolmas kirkko rakennettiin v. [[1634]]. Se on yksi Suomen vanhimmista [[Puukirkko|puukirkoista]]. [[Oulu]]n [[seurakunta]]an Muhos liitettiin [[1610]]. Muhoslaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä asemaansa Oulun yhteydessä ja ryhtyivät [[1700-luku|1700-luvulla]] ajamaan seurakuntansa itsenäistymistä. Vuonna [[1766]] Muhos erotettiinkin itsenäiseksi seurakunnaksi. Muhoksen yhteyteen siirretty [[Utajärvi|Utajärven]] kappeli itsenäistyi vasta v. [[1900]].<ref name="Finlandia8" />
 
 
==Luonto==
Muhos käsittää osan Oulujoen laaksoa ja ulottuu täältä kahtena kaistaleena [[kaakko]]on ja [[itä]]än.<ref name="Finlandia8" />
 
[[Kallioperä]] on kunnan itäosassa [[graniitti]]a ja [[liuske|kiteistä liusketta]]. Oulujoen eteläpuolella on [[Sedimenttikivilaji|sedimenttikivialue]], joka on säilynyt kulutukselta suojassa graniittisen peruskallion vajoamassa. Tämän pääasiassa punaisista ja ruskeista [[savikivi]]stä koostuvan ns. [[Muhoksen muodostuma]]n paksuus on Muhoksella noin 500 metriä. Muhoksen muodostuma ulottuu maanpinnalle Oulujoen partaalla Koskivaltimossa, lähellä Montan voimalaitosta.<ref name="Finlandia8" /> Muodostumassa on maakaasua, jota muutama alueen talous on käyttänyt hyödykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjastovirma.net/tyrnava/maakaasu | Nimeke = Tyrnävän maakaasu | Viitattu = 11.8.2013 }}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä