'''Turkmeenit''' ([[turkmeenin kieli|turkmeeniksi]] ''Türkmenler'', ''Түркменлер'') ovat noin 6,84-kahdeksan miljoonainen turkinsukuinen keskiaasialainen kansa, joka elää pääasiassa [[Turkmenistan]]issa, [[Uzbekistan]]issa, [[Afganistan]]issa ja Koillis-[[Iran]]issa elävä turkinsukuinen kansa.<ref>http://www.ethnologue.com/language/tuk</ref> Turkmeenit puhuvat [[turkmeenin kieli|turkmeenia]], joka luokitellaan kuuluvaksi eteläturkkilaisten kielten ryhmään turkmeeniseen haaraan. UskonnoltaanLisäksi he käyttävät paljon myös venäjän kieltä johtuen maan historiasta ensin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ja sitten [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] osana. Uskonnoltaan turkmeenit ovat pääosin [[sunnalaisuus|sunnimuslimeita]]. Ulkonäöltään turkmeeneissa yhdistyvät itäiset mongolidiset ja euripidisen välimerellisen ihmistyypin piirteet.
Turkmeeneita ei pidä sekoittaa Lähi-idän turkomaaneihin ([[Syyrian turkomaanit|Syyrian]] ja [[Irakin turkomaanit]])<ref>Larry Clark. [https://books.google.fr/books?id=RMe7KpwS3KsC&pg=PA11 Turkmen Reference Grammar]. Otto Harrassowitz Verlag, 1998; s. 11. ISBN 9783447040198</ref>, jotka periytyvät nykyisen Turkin ja Lähi-idän alueelle muuttaneista turkkilaisista. Ensin seldžukkien ja sitten osmanien johtamat turkkilaisheimot saapuivat Vähä-Aasiaan ja Lähi-itään [[1000-luku|1000-luvun eaa.]] alusta alkaen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat| Sivu = 141 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-662-734-4}}</ref>. Näitä kaikkia [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] piirissä eläneitä oguz-turkkilaisia kutsuttiin yleisesti turkmeeneiksi tai turkomaaneiksi aina I maailmansodan päättymiseen asti.<ref>Lewis, G. The Book of Dede Korkut. Penguin Books, 1974, p. 10.</ref> Perustaessaan nykyisen Turkin valtion vuonna 1923 julisti [[Mustafa Kemal Atatürk]] kaikki uuden kansallisvaltion alueella elävät oguz-turkkilaiset yksinkertaisesti turkkilaisiksi. Vastaavasti rajojen ulkopuolelle jääneet turkkilaisväestöt jatkoivat itsensä identifioimista turkmeeneiksi tai turkomaaneiksi ilman mitään kytköstä nykyiseen Turkmenistanin valtioon tai sen kantaväestöön.
Turkmeeneita ei pidä sekoittaa [[Irakin turkmeenit|Irakin turkmeeneihin]], jotka ovat erillinen, mutta kuitenkin samaan alkujaan [[Amu-Darja]]n takaisen seudun [[oghuz]]-heimosta polveutuvaan turkkilaisten kansojen haaraan. Nimityksen alkuperä on hämärän peitossa, vaikkakin siitä on esitetty hyvin monenlaisia syntyteorioita. Ulkonäöltään turkmeeneissa yhdistyvät itäiset mongolidiset ja euripidisen välimerellisen ihmistyypin piirteet.
==Venäjän ja Turkin jännitteet turkmeenien alueella 2015==
Turkmeenit nousivat marraskuussa 2015 maailmanpolitiikan huomion kohteeksi. [[Syyrian sisällissota|Syyrian sisällissotaan]] ilmaiskuilla sekaantunut Venäjä pommitti turkmeenien hallitsemaa aluetta Syyrian ja Turkin rajalla. Noin 1 500 Syyrian turkmeenia joutui pakenemaan ilmaiskuja 20. marraskuuta Syyrian ja Turkin rajalle. Turkmeeneja suojeleva Turkki oli pommituksista raivoissaan Venäjälle ja pelkäsi niiden johtavan uuteen pakolaisaaltoon turkmeenien asuttamilta alueilta Turkin puolelle.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1448421550490 Venäjä pommitti turkinsukuisten turkmeenien aluetta ennen koneen putoamista] – keitä turkmeenit oikein ovat? Jukka Huusko, Helsingin Sanomat 25.11.2015. Viitattu 25.11.2015.</ref> Turkki pudotti tällöin yhden venäläiskoneen.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1448335011805 Nato: Alasammuttu venäläiskone loukkasi Turkin ilmatilaa – Venäjä: Toinen lentäjistä kuollut]. Helsingin Sanomat 24.11.2015. Viitattu 25.11.2015.</ref>
