Ero sivun ”Maamme kirja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kappale ei maininnut lähteitä väitteelle, että "Topeliuksen Suomi-kuva määrittää edelleen nykyään suomalaisuutta". Väite on epämääräinen ja tulkinnanvarainen.
Rivi 9:
 
Topeliuksen Suomi-kuvaa on jo vanhastaan pidetty ihanteellisena. Sitä elähdyttää isänmaallisuus ja uskonnollinen henki.<ref>Tietosanakirja, osa 5, 1913</ref> Topelius nimittäin kuvasi Maamme kirjassa, että suomalaiset olivat taipuvaisia laiskotteluun. Suomalainen hevonen osoittautui työjuhtana isäntäänsä paremmaksi. Topelius kuvasikin juuri [[suomenhevonen|suomenhevosen]] kansan esikuvaksi.<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_54._Suomen_hevosesta Maamme kirja: 54]</ref>{{Lähde tarkemmin|Missä Topelius sanoo, että "Suomenhevonen on kuin Suomen kansa" - pelkkä kestävyyden ja itsepäisyyden vertaaminen vielä esikuvan kuvaamista näytä täyttävän}}
 
Topeliuksen Suomi-kuva määrittää edelleen nykyään [[suomalaisuus|suomalaisuutta]]. Poliitikkojen retoriikassa vedotaan usein siihen, että vaikeat ajat saavat suomalaisten parhaat puolet esiin. Käsitys tuli hallitsevaksi esimerkiksi [[1990-luku|1990-luvulla]], kun piti voittaa laman vastukset.
 
Topeliuksen Maamme kirja on inspiroinut nimellään ja käsittelytavallaan myös muita suomalaisia kirjailijoita. [[Jörn Donner]] julkaisi vuonna [[1967]] teoksen ''Uusi maammekirja: Lukukirja aikuisille suomalaisille'', ja vuonna [[1992]] teoksen ''Uusin Maammekirja''. [[Erkki Pulliainen]] julkaisi vuonna [[1982]] teoksen ''Uudempi Maammekirja''.