Jordanesin mukaan gootit muuttivat etelämmäs Vistulan eli Veikselin alueelta Filimerin johdolla, joka oli Berigin jälkeen viides kuningas. Useiden seikkailujen jälkeen gootit saapuivat [[Mustameri|Mustallemerelle]].<ref name="britannica" /> Gootit ilmaantuivat Mustanmeren pohjoispuolen rannikolle joskus [[100-luku|100-luvun]] puolivälissä, ja siellä heihin sulautui muita germaaniheimoja. Ensimmäiset taistelut roomalaisten kanssa alkoivat [[230-luku|230-luvulla]], samoin ryöstöretket Rooman Tonavan provinsseihin ja Balkanille.<ref name="castren" /> Gootit ryöstelivät myös [[Kreikka|Kreikan]], [[Traakia|Traakian]] ja [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] rannikoita. Roomalaiset löivät gootit [[Naissuksen taistelu]]ssa vuonna [[269]]. [[Keisari]] [[Aurelianus]] luovutti [[Daakia]]n gooteille 200-luvun lopulla. Piispa [[Wulfila|Wulfilan]] käännytystyön ansiosta gootit omaksuivat [[300-luku|300-luvulla]] [[Kristinusko|kristinuskon]] sen [[Areiolaisuus|areiolaisessa]] muodossa<ref name="castren" />. ▼{{Tämä artikkeli| käsittelee muinaista kansaa. [[Goottikulttuuri|Gooteiksi]] kutsutaan myös erään nykyaikaisen alakulttuurin edustajia.}}
'''Gootit''' ([[Latinan kieli|lat.]] ''Gothi'') olivat [[gootin kieli|itägermaanista kieltä]] puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli [[myöhäisantiikki|myöhäisantiikissa]] ja [[Länsi-Rooma]]n valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.<ref name="castren">Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 193</ref>
Perinteisen tulkinnan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa [[Veiksel]]-joen suulla Puolan pohjoisrannikolla.<ref name="castren" /> Varsinaisesti gootit astuivat [[Antiikki|antiikin]] ajan kirjallisiin lähteisiin 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina [[500-luku|500-luvulle]] asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kansa, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi [[Germaanit|germaanien]] ohella olla [[slaavit|slaavilaista]], [[iranilaiset kielet|iraanista]], [[Rooman valtakunta|roomalaista]] tai muuta alkuperää olevia ryhmiä.
== Goottien historia ==
=== Goottien myyttinen alkuperä ===
Goottien historian kirjoittanut [[Jordanes]] merkitsi muistiin goottien perimätiedon kansan alkuperästä. Legendan mukaan gootit olivat alun perin lähtöisin Skandinavian eteläosista. He purjehtivat kuninkaansa Berigin johdolla kolmella laivalla Itämeren yli ja asettuivat nykyisen Pohjois-Saksan ja Puolan alueelle kukistettuaan siellä ensin [[vandaalit]] ja useita muita germaaniheimoja. [[Tacitus|Tacituksen]] mukaan tuon ajan gootit erottuivat muista germaaneista käyttämiensä pyöreiden kilpien ja lyhyiden miekkojen vuoksi. Lisäksi he olivat hyvin uskollisia kuninkailleen. <ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/239637/Goth | Nimeke = Goth | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 2.7.2015 | Kieli = }}</ref>
=== Gootit ilmaantuvat Mustanmeren pohjoispuolelle ===
▲Jordanesin mukaan gootit muuttivat etelämmäs Vistulan eli Veikselin alueelta Filimerin johdolla, joka oli Berigin jälkeen viides kuningas. Useiden seikkailujen jälkeen gootit saapuivat [[Mustameri|Mustallemerelle]].<ref name="britannica" /> Gootit ilmaantuivat Mustanmeren pohjoispuolen rannikolle joskus [[100-luku|100-luvun]] puolivälissä, ja siellä heihin sulautui muita germaaniheimoja. Ensimmäiset taistelut roomalaisten kanssa alkoivat [[230-luku|230-luvulla]], samoin ryöstöretket Rooman Tonavan provinsseihin ja Balkanille.<ref name="castren" /> Gootit ryöstelivät myös [[Kreikka|Kreikan]], [[Traakia|Traakian]] ja [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] rannikoita. Roomalaiset löivät gootit [[Naissuksen taistelu]]ssa vuonna [[269]]. [[Keisari]] [[Aurelianus]] luovutti [[Daakia]]n gooteille 200-luvun lopulla. Piispa [[Wulfila|Wulfilan]] käännytystyön ansiosta gootit omaksuivat [[300-luku|300-luvulla]] [[Kristinusko|kristinuskon]] sen [[Areiolaisuus|areiolaisessa]] muodossa<ref name="castren" />.
=== Ostrogootit ja visigootit ===
Gootit jakautuivat kahteen pääryhmään. Yksi ryhmä kutsui itseään nimellä ''ostrogothi''. Toinen ryhmä käytti nimeä ''vesi''. Kun roomalainen historioitsija [[Cassiodorus]] kirjoitti goottien historian noin vuonna [[550]], hän antoi näille nimille uuden ulottuvuuden, jota niillä ei ennen ollut. Ostrogootit hän tulkitsi itägooteiksi ja ''vesi''-nimestä tuli ''[[visigootit]]'' eli länsigootit. Koska ostrogootit tällöin asustivat [[Italia]]ssa ja visigootit nykyisessä [[Espanja]]ssa, nimet jäivät käyttöön. Nykyisin yritetään kuitenkin välttää näitä vääriksi tulkittuja nimiä.
| 