|
|alaviite=
}}
'''Australia''' eli '''Australian liittovaltio''' ({{k-en|The Commonwealth of Australia}}) on valtio [[Maapallo|eteläisellä pallonpuoliskolla]]. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee [[latina]]n sanasta ''australis'' ’eteläinen’. Australian läheisiä maita ovat [[Indonesia]], [[Itä-Timor]] ja [[Papua-Uusi-Guinea]] pohjoisessa, [[Salomonsaaret]] ja [[Vanuatu]] koillisessa ja [[Uusi-Seelanti]] kaakossa.
Nykyinen väestö on noin 22,3 miljoonaa ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: [[Sydney]]yn, [[Melbourne]]en, [[Brisbane]]en, [[Perth (Länsi-Australia)|Perthiin]] ja [[Adelaide]]en. Alkuperäisasukkaita eli [[Australian alkuperäiskansat|aboriginaaleja]] on väestöstä 2,2 prosenttia.
== Historia ==
<!--{{Pääartikkeli|[[Australian historia]]}} --- Huom. [[Australian historia]] ohjaa tänne, sillä se oli valmiiksi samansisältöinen tämän osion kanssa. -->
=== Varhainen asutus ===
Australian asuttivat noin 40 000–50 000 vuotta sitten [[Aasia]]sta muuttaneet kivikauden ihmiset, jotka ovat nykyisten [[aboriginaalit|aboriginaalien]] esi-isiä. He saapuivat Australiaan luultavasti pohjoisesta veneillä tai kanooteilla.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/australia/182816.htm | Nimeke = Background note (arkistoitu) | Tekijä = | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = US Dept. State | Viitattu =19.10.2013 }}</ref>
Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla aboriginaalit olivat metsästäjiä ja keräilijöitä ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja [[bumerangi|bumerangeja]]. Viljan viljely, kotieläimet, saviastiat ja metallit olivat heille tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muodostui yhteensä noin 500 heimoa, joista jokaisella oli oma kielensä tai murteensa sekä oma yhteiskunta- ja kulttuurimuotonsa.<ref name="ASAHIST"/>
=== Tutkimusmatkailijat ja uudisraivaajat ===
[[Alankomaat|Hollantilaiset]] [[tutkimusmatkailija]]t vierailivat Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen [[Willem Janszoon]], jonka alus purjehti [[Cape Yorkin niemimaa]]n läheltä vuonna 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollanniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia.<ref name="ASAHIST">[http://www.australianaustralia.com/page/History/238 Australian history] ASA Group. Viitattu 6.2.2011 {{en}}</ref> Kilpailevan teorian mukaan [[portugali]]laiset löysivät Australian jo 1500-luvun alkupuolella.<ref>http://www.reuters.com/article/2007/03/21/us-australia-map-idUSSYD3449720070321</ref>
Englantilainen [[William Dampier]] kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni [[James Cook]] julisti alueen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen, vuonna 1788, britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen [[Sydney]]n paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia saapui alueelle. 1850-luvulla [[Kultaryntäys|kultakuume]] houkutteli yhä uusia muuttajia.<ref name="BGN"/>
=== Itsenäistyminen ===
[[Villa]]n ja [[vehnä]]n viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Itä-Australian siirtokunnille myönnettiin osittainen itsehallinto. [[Uusi Etelä-Wales]] oli saanut saman etuoikeuden jo 1842.<ref name="ASAHIST"/> Siirtolaisten alettua asuttaa maata ja laiduntaa lampaita aboriginaalit karkotettiin sisämaahan, mikä yhdessä sairauksien ja vähentyneen syntyvyyden kanssa aiheutti aboriginaalien määrän jyrkän laskemisen.<ref name="ASAHIST"/>
Vuonna 1901 kuusi osavaltiota muodostivat liittovaltion, ''Australian kansainyhteisön'' (''Commonwealth of Australia''). Vielä sen jälkeen se oli [[Brittiläinen imperiumi|brittiläiseen imperiumiin]] kuulunut autonominen [[dominio]], mutta vuonna 1931 säädetty [[Westminsterin säädös]] vahvisti sen aseman itsenäisenä valtiona. Vuonna 1986 annettu asetus katkoi viimeisetkin määräykset, joilla Australia oli Britannian alainen.<ref name="BGN"/>
=== Sodat ===
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] sadattuhannet australialaiset taistelivat Britannian joukoissa. Monet saivat surmansa [[Gallipolin taistelu]]issa 1915.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/country_profiles/1255673.stm Timeline Australia] BBC News</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Australia seurasi Britannian esimerkkiä ja julisti sodan [[natsi-Saksa]]lle 1939. Sen jälkeen kun [[Japani]] valloitti [[Singapore]]n, Australia haki turvaa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloilta]] ja antoi sen käyttää aluettaan Tyynenmeren taisteluiden tukikohtana.<ref name="BBCTL"/>
Vuonna 1965 Australia osallistui [[Vietnamin sota]]an Yhdysvaltojen puolella.<ref name="BBCTL"/>
=== Nykyaika ===
[[Australian työväenpuolue|Työväenpuolueen]] hallituskausi kesti 1983–1996. Pääministeri [[Paul Keating]] pyrki lähentämään maata Aasiaan ja tekemään siitä tasavallan. Tasavallan kannatus kansanäänestyksessä vuonna 1999 jäi kuitenkin 45 prosenttiin. Tasavaltaa olisi johtanut parlamentin nimittämä presidentti.<ref>Kimmo Kiljunen: Maailman maat–liput ja historia</ref> [[John Howard]]in johtama [[Liberal Party of Australia|liberaalipuolue]] piti hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa 1996–2007. Howard veti tiukkaa linjaa: Australia tuki [[Irakin sota]]a, vastusti [[Kioton pöytäkirja|Kioton ilmastoprotokollaa]], kohteli tylysti turvapaikanhakijoita ja kieltäytyi pyytämästä anteeksi aboriginaaleilta näiden kokemaa riistoa ja syrjintää. Vuonna 2007 vaalit voitti työväenpuolue [[Kevin Rudd]]in johdolla, ja Rudd toimi pääministerinä aina kesäkuuhun 2010 asti, jolloin pääministeriksi nousi Ruddin varapääministeri [[Julia Gillard]], Australian ensimmäinen naispääministeri.<ref name="BBCTL"/><ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/country_profiles/1250188.stm Australia Country Profile] BBC News</ref>
Vuonna 2002 [[Balin pommi-iskut 2002|yökerhopommi]] surmasi 88 australialaista Balilla. Vuonna 2004 pommi Australian lähetystön edessä Jakartassa tappoi ainakin yhdeksän ja vahingoitti kymmeniä.<ref name="BBCTL"/>
== Politiikka ==
<!-- {{Pääartikkeli|[[Australian politiikka]]}} -->
Australian [[valtiomuoto]] on [[perustuslaillinen monarkia]]. Sen valtionpäämies on kuningatar [[Elisabet II]], joka on myös [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] kuningatar ja asuu siksi [[Lontoo]]ssa. Australiassa hänen valtaansa edustaa liittovaltiotasolla [[Australian kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]] ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa [[Australian pääministeri|pääministeri]], jolla on laajat [[Toimeenpanovalta|toimeenpanovaltuudet]].<ref name="BGN"/>
Australiassa on kaksikamarinen [[Australian parlamentti|liittoparlamentti]]. [[Australian senaatti|Senaattiin]] eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. [[Australian edustajainhuone|Edustajainhuoneeseen]] eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue, jolla on enemmistö alahuoneessa, muodostaa hallituksen. Myös alahuoneen vaalikausi on kolme vuotta.<ref name="CIA"/>
Australian politiikkaa hallitsee kolme puoluetta:
* [[Australian kansallispuolue]] (konservatiivinen, maanviljelijät)
* [[Australian liberaalipuolue]] (porvarillinen)
* [[Australian työväenpuolue]] (sosiaalidemokraattinen)
Vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen kansallispuolueen ja liberaalien koalitiolla on 90 paikkaa, työväenpuolueella 55 paikkaa, [[Australian vihreät|vihreillä]] yksi paikka ja muilla neljä paikkaa.<ref name="CIA"/>
Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue. Vihreillä on liittovaltion senaatissa yhdeksän paikkaa.<ref name="CIA"/>
== Osavaltiot ja territoriot ==
{{Pääartikkeli|[[Australian osavaltiot ja territoriot]]}}
{{Australian kartta|float="right"}}
[[Tiedosto:Australian external territories.png|thumb|350px|Australian merentakaiset territoriot.]]
Australia koostuu kuudesta osavaltiosta sekä useista territoriosta, joista kaksi sijaitsee mantereella. Osavaltiot ovat [[Uusi Etelä-Wales]], [[Queensland]], [[Etelä-Australia]], [[Tasmania]], [[Victoria (Australia)|Victoria]] ja [[Länsi-Australia]]. Manner-Australiassa sijaitsevia territorioita ovat [[Pohjoisterritorio]] ja [[Australian pääkaupunkiterritorio]].<ref name="CIA"/> Territoriot toimivat suurimmaksi osaksi samalla tavalla kuin osavaltiotkin, mutta Australian liittovaltion parlamentilla on oikeus puuttua niiden lainsäädäntöön. Osavaltioiden lainsäädäntöön sen sijaan liittovaltio voi puuttua vain [[Australian perustuslaki|Australian perustuslain]] 51. pykälän niin salliessa.
Kaikilla osavaltioilla on oma kaksikamarinen parlamenttinsa, lukuun ottamatta Pohjoisterritorion, Australian pääkaupunkiterritorion ja Queenslandin yksikamarisia parlamentteja. Parlamentin alahuone on nimeltään lakiasäätävä kokous, ''Legislative Assembly'', tosin Etelä-Australiassa ja Tasmaniassa se tunnetaan nimellä ''House of Assembly''. Parlamentin ylähuone puolestaan on lakiasäätävä neuvosto, ''Legislative Council''.<ref>[http://australia.gov.au/topics/government-and-parliament/state-parliaments-and-legislative-assemblies State Parliaments and Legislative Assemblies] Australian Government. Viitattu 6.2.2011 {{en}}</ref>
Osavaltioiden tehtävänä on järjestää [[Australian paikallishallinto|paikallishallinto]]. Osavaltiot ja Pohjoisterritorio jakautuvat kuntia vastaaviin paikallishallintoalueisiin, ''Local Government Areas'', joilla on vain rajoitetusti valtaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.australia.gov.au/about-australia/our-government/local-government | Nimeke = Local Government| Julkaisija = Australian Government| Viitattu = 29.6.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Australialla on myös useita pienempiä, asutettuja territorioita, joihin kuuluvat Uuden Etelä-Walesin rannikolla sijaitseva sotilastukikohta [[Jervis Bay Territory|Jervis Bay]] sekä [[Norfolkinsaari]], [[Joulusaari]] ja [[Kookossaaret]], jotka tunnetaan myös nimellä Keelingsaaret. Asuttamattomia territorioita ovat [[Ashmore- ja Cartiersaaret]], [[Korallimeren saarten territorio|Korallimerensaaret]], [[Heard ja McDonaldinsaaret|Heardsaari ja McDonaldinsaaret]] sekä [[Australian Antarktinen territorio]].<ref>[http://www.regional.gov.au/territories/ Territories of Australia] Australian Government. Viitattu 6.2.2011 {{en}}</ref>
<br clear="all">
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Australia satellite plane.jpg|thumb|160px|left|Australia satelliittikoostekuvassa.]]
<!--{{Pääartikkeli|[[Australian maantiede]]}} -->
Australia on ainoa asuttu [[maanosa]], joka sijaitsee kokonaan [[Eteläinen pallonpuolisko|eteläisellä pallonpuoliskolla]]. Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat [[Australian Kordillieerit]], joiden rinteet ulottuvat lumirajan yläpuolelle, jolloin [[laskettelu]]kin on mahdollista. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan [[Alanko|alangoksi]], jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet, kuten [[Darling (joki)|Darling]] ja [[Murray (joki)|Murray]]. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia [[suolajärvi]]ä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa [[pensasaro]]a ja [[aavikko]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dfat.gov.au/aib/island_continent.html | Nimeke=The island continent | Julkaisu =Australia in brief | Julkaisija =Australian Government | Viitattu =7.2.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>[http://www.australia-migration.com/page/Water_and_land_rescources/243 Water & land rescources] ASA Group {{en}}</ref>
Australian suurimmat kaupungit ovat [[Sydney]] (4,4 milj. as.), [[Melbourne]] (3,9 milj.), [[Brisbane]] (1,9 milj.), [[Perth (Länsi-Australia)|Perth]] (1,6 milj.) ja [[Adelaide]] (1,2 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 345 000 asukasta.<ref name="abs1" />
<br clear="all">
=== Ilmasto ===
Australian pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Keskiosat ovat pysyvien korkeapaineiden leveysasteilla, ja muistuttavat [[Sahara]]a ja [[Kalahari]]a. Sateisemmat alueet reunustavat mantereen kuivaa ydintä. Trooppisessa pohjoisosassa sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille, kun [[pasaatien kohtaamisvyöhyke]] liikkuu alueelle. Samaan aikaan syntyy Australian [[monsuuni]], ja vallitseva tuulensuunta on koillisesta.<ref name="BBCW">[http://web.archive.org/web/20060911202917/http://www.bbc.co.uk/weather/world/country_guides/results.shtml?tt=TT003010 Country Guide Australia] BBC Weather</ref>
Australian itä- ja kaakkoisosissa sateita saadaan ympäri vuoden. Keskiosan aavikko ulottuu länsirannikolle 18. ja 30. eteläisen leveyspiirin välisellä alueella sekä etelärannikolle 125. ja 135. itäisen pituuspiirin välisellä alueella.<ref name="BBCW"/>
Trooppiset syklonit osuvat Australiaan pari kertaa vuodessa, yleensä maan pohjois- ja luoteisosaan.<ref name="BBCW"/>
=== Luonto ===
[[Tiedosto:Koala climbing tree.jpg|right|thumb|240px|[[Koala]] ja [[eukalyptukset]] ovat tunnusomaisia Australian luonnolle.]]
{{Pääartikkeli|[[Australian eläimistö]]}}
Koska Australia on ollut pitkään eristyksissä muista maanosista, sen luonto on saanut rauhassa kehittyä omanlaisekseen. Varsinkin mantereen eläimistö on kehittynyt pitkään muista erillään. Australiassa elää monia [[Kotoperäisyys|endeemisiä]] eläin- ja kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla maapallolla. Tunnetuimpia australialaisista kasveista ovat [[eukalyptukset]]. Australia on suurimmaksi osaksi aavikkoa tai [[savanni]]a. Vain itärannikolla on trooppisia ja subtrooppisia [[sademetsä|sademetsiä]] ja lounaisosassa on [[Nahkealehtinen kasvillisuus|nahkealehtistä kasvillisuutta]].<ref name="ASA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.australia-migration.com/page/Soils_Fauna_and_Flora/230 | Nimeke= Soils, Fauna and Flora | Julkaisija =ASA | Viitattu =6.2.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Australiassa on arvioitu elävän 300 000 eläinlajia, joista tunnetaan vasta kolmannes. Nisäkkäitä tunnetaan 280 lajia, lintuja yli 700 lajia, matelijoita 380 lajia, sammakkoeläimiä 120 lajia ja makeanveden kaloja noin 200 lajia. Loput lajit ovat selkärangattomia.<ref name="ASA"/>
Mantereelle erityisen luonteenomainen on runsas [[Pussieläimet|pussieläinlajisto]], johon kuuluvat muun muassa yli 50 [[Kengurut|kengurulajia]] sekä [[koala]] ja [[vompatit]]. Australian eläimistöön kuuluu myös [[vesinokkaeläin]], joka on neljän [[Nokkasiilit|nokkasiililajin]] ohella yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Australian pohjoisosien sademetsäalueiden joissa vaanii [[Krokotiilit|krokotiileja]], joiden saaliiksi jää silloin tällöin ihmisiäkin.<ref name="ASA"/>
== Talous ==
<!-- {{Pääartikkeli|[[Australian talous]]}} -->
[[Tiedosto:Melbourne yarra afternoon.jpg|200px|thumb|left|[[Melbourne]]n väestö on 3,7 miljoonaa, toiseksi suurin Australiassa.]]
Australialla on rikas, länsimainen markkinatalous, jonka [[bruttokansantuote]] henkeä kohti on hieman korkeampi kuin [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]], [[Saksa]]ssa, [[Ranska]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]]. Maa on toisella sijalla [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] vuoden 2007 [[inhimillisen kehityksen indeksi]]llä mitattuna<ref name="hdr"/> ja kuudentena ''[[The Economist]]'' -lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005.<ref>[http://www.economist.com/media/pdf/quality_of_life.pdf Quality of life] Economist 2005</ref>
Vuonna 2011 [[Heritage Foundation]]in julkaisemassa Economic freedom -raportissa Australia määriteltiin maailman kolmanneksi vapaimmaksi markkinatalousmaaksi heti [[Hongkong]]in ja [[Singapore]]n jälkeen. Raportin mukaan liberaalit rahoitusmarkkinat, minimaalinen työmarkkinoiden sääntely, korkea liiketoiminnan vapaus, vahva yksityisomaisuuden suoja ja kaupankäynnin esteiden redusoiminen ovat pääsyitä Australian korkeaan sijoitukseen.<ref>[http://www.heritage.org/index/country/australia Australia] Index of Economic Freedom 2011</ref>
[[Sydney]]ssä päämajaansa pitävä australialainen [[Qantas]]-lentoyhtiö nimettiin saksalaisen ''[[Aero International]]'' -aikakauslehden listalla maailman turvallisimmaksi lentoyhtiöksi.<ref>[http://www.aerointernational.de/download/files/Aero-0309-Sicherheit.pdf Sicherheitsrate der 60 grössten Fluggeschellschaften weltweit] Aero International 3/2009 {{de}}</ref>
Australialla on maailman suurimmat tunnetut [[uraani]]varannot, ja se on merkittävä uraanin tuottaja. Australian kolme [[uraanikaivos]]ta tuottavat yhteensä keskimäärin 9 600 tonnia uraanioksidia vuodessa.<ref>[http://www.world-nuclear.org/info/inf48.html Australia's Uranium] World Nuclear Association. Viitattu 6.2.2011 {{en}}</ref>
Vuonna 2012 Australian bruttokansantuote oli 43 300 Yhdysvaltojen dollaria henkeä kohti, eli maailman 20:ksi korkein. Palvelusektori tuotti siitä noin 69 %, teollisuus 27 % ja maatalous 4 %. Työttömyysaste oli 5,2 %<ref name="CIA"/>
Australian merkittävimpiin luonnonvaroihin kuuluvat [[kivihiili]], [[rautamalmi]], [[bauksiitti]], [[kupari]], uraani, [[hopea]], [[tina]], [[Jalokivi|jalokivet]] ja [[kulta]].<ref name="CIA"/> Merkittävimmät vientituotteet ovat [[villa]], kivihiili, [[vehnä]], [[kone]]et ja kulta.<ref name="CIA"/> Australiassa harjoitetaan vehnänviljelyä erityisesti Australian lounaiskulmassa Perthin ympäristössä.
== Väestöjakauma ==
<!-- {{Pääartikkeli|[[Australian väestöjakauma]]}} -->
{| class="wikitable" style="width:300px; float:right; border:2px solid #aaa; text-align:right;"
|+Australian uskonnot<ref>[http://www.abs.gov.au/AUSSTATS/abs@.nsf/bb8db737e2af84b8ca2571780015701e/636F496B2B943F12CA2573D200109DA9?opendocument Cultural diversity: Year Book Australia, 2008]Australian Bureau of Statistics 07.02.2008</ref><ref name="aus stats">[http://www.abs.gov.au/ausstats/abs@.nsf/Lookup/2071.0main+features902012-2013 Cultural diversity in Australia: Reflecting a Nation: Stories from the 2011 Census]Australian Bureau of Statistics 21.06.2012</ref>
|-
! Uskonto !! 2001 % !! 2006 % !! 2011 %
|-
| style="text-align:left;"| [[Katolisuus|Katolisuus]]
| 26,6 || 25,8 || 25,3
|-
| style="text-align:left;"| [[Anglikaanisuus|Anglikaanisuus]]
| 20,7 || 18,7 || 17,1
|-
| style="text-align:left;"| [http://en.wikipedia.org/wiki/Uniting_Church_in_Australia Australian yhdistynyt kirkko]
| 6,7 || 5,7 || 5,0
|-
| style="text-align:left;"| [[Presbyteriaaninen kirkko|Presbyteriaaninen]] ja [[Reformoidut kirkot|Reformoitu]]
| 3,4 || 3,0 || 2,8
|-
| style="text-align:left;"| [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisuus]]
| 2,8 || 2,9 || 2,6
|-
| style="text-align:left;"| [[Baptismi|Baptismi]]
| 1,6 || 1,6 || 1,6
|-
| style="text-align:left;"| [[Luterilaisuus|Luterilaisuus]]
| 1,3 || 1,3 || 1,2
|-
| style="text-align:left;"| [[Helluntaiherätys|Helluntailaisuus]]
| 1,0 || 1,1 || 1,1
|-
| style="text-align:left;"| Muut kristityt
| 3,8 || 3,7 || 4,5
|-
| style="text-align:left;"| '''Kristityt yhteensä'''
| '''68,0 || '''63,9 || '''61,1
|-
| style="text-align:left;"| [[Buddhalaisuus]]
| 1,9 || 2,1 || 2,5
|-
| style="text-align:left;"| [[Islam]]
| 1,5 || 1,7 || 2,2
|-
| style="text-align:left;"| [[Hindulaisuus]]
| 0,5 || 0,8 || 1,3
|-
| style="text-align:left;"| [[Juutalaisuus]]
| 0,4 || 0,5 || 0,5
|-
| style="text-align:left;"| Muut ei-kristilliset
| 0,5 || 0,6 || 0,8
|-
| style="text-align:left;"| '''Ei-kristilliset yhteensä'''
| '''4,9 || '''5,6 || '''7,2
|-
| style="text-align:left;"| Uskonnottomat
| 15,5 || 18,7 || 22,3
|-
| style="text-align:left;"| Kantaansa kertomattomat
| 11,7 || 11,9 || 9,4
|-
| style="text-align:left;"| '''Yhteensä'''
| '''100,0 || '''100,0 || '''100,0
|}
Suurin osa australialaisista on [[kolonialismi]]n aikana Australiaan tulleiden eurooppalaisten jälkeläisiä, jotka muodostavat noin 90 % väestöstä. Suurin osa eurooppalaisista tuli Britteinsaarilta. Vuoden 2006 väestönlaskennassa suurin osa ilmoitti olevansa taustaltaan "australialaisia", heitä oli 37,13 % väestöstä. Muita ryhmiä olivat [[englantilaiset]] (31,65 %), [[irlantilaiset]] (9,08 %), [[skotit]] (7,56 %), [[italialaiset]] (4,29 %) [[saksalaiset]] (4,02 %), [[kiina]]laiset (3,37 %) ja [[kreikkalaiset]] (1,87 %).<ref>2006 Census Tables : Australia [http://www.censusdata.abs.gov.au/ABSNavigation/prenav/ViewData?action=404&documentproductno=0&documenttype=Details&order=1&tabname=Details&areacode=0&issue=2006&producttype=Census%20Tables&javascript=true&textversion=false&navmapdisplayed=true&breadcrumb=LPTD&&collection=Census&period=2006&productlabel=Ancestry%20by%20Country%20of%20Birth%20of%20Parents%20-%20Time%20Series%20Statistics%20(2001,%202006%20Census%20Years)&producttype=Census%20Tables&method=Place%20of%20Usual%20Residence&topic=Ancestry&]</ref>
Vuonna 2007 [[aboriginaalit|aboriginaaleja]] oli noin 460 000. [[Torresinsalmi|Torresinsalmen saarten]] asukkaat eivät ole Australian aboriginaaleja vaan he ovat etnisesti [[Melanesia|melanesialaisia]].<ref>[http://www.wowmelanesia.com/demographics-of-torres-strait-islands/ Demographics Of Torres Strait Islands] Wow Melanesia 2009 {{en}}</ref> Nykyisin monet alkuperäisistä asukkaista asuvat [[reservaatti|reservaateissa]] Länsi-Australian, Pohjoisterritorion ja Queenslandin syrjäisimmillä seuduilla. Osa heistä on muuttanut kaupunkeihin. Aboriginaaleja syrjivät kohdat poistettiin maan perustuslaista toukokuun 1967 kansanäänestyksen jälkeen, kun yli 90 prosenttia australialaisista kannatti muutosta.<ref name=apol/> Vuonna 2008 Australian hallitus pääministeri [[Kevin Rudd]]in johdolla esitti parlamentissa anteeksipyyntönsä aboriginaaleille. Anteeksipyyntö televisioitiin koko maahan, sille hurrattiin, mutta aboriginaalien edustajat sanoivat, että pahoittelun lisäksi heidän pitäisi saada korvauksia.<ref name=apol>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/7241965.stm | Nimeke=Australia apology to Aborigines | Ajankohta=13.2.2008 | Julkaisija = BBC News | Kieli ={{en}} }}</ref>
Australialla ei ole [[valtionuskonto]]a, mutta [[kristinusko]] on maan valtauskonto. Kristittyjen osuus väestöstä on jo pitkään ollut laskeva. Vuoden 2011 tilaston mukaan maan väestöstä 61,1 % on kristittyjä, joista [[katolilaisuus|katolilaisia]] on 25,3 % ja [[anglikaanisuus|anglikaaneja]] 17,1 %. Saman tilaston mukaan 22,3 % väestöstä on uskonnottomia ja heidän osuutensa kasvaa nopeimmin. [[Buddhalaisuus]] (2,5 %) on maan toiseksi suurin uskonto, ja sitä seuraavat [[islam]] (2,2 %) ja [[hindulaisuus]] (1,3 %). Yhteensä 7,2 % maan väestöstä kuuluu ei-kristillisiin uskontoihin. 9,4 % vastaajista kieltäytyi määrittelemästä uskonnollista vakaumustaan.<ref name="aus stats"/> Viikoittain kirkossa kävi vuonna 2004 vain 7,5 % australialaisista,<ref>[http://www.ncls.org.au/default.aspx?docid=2250&track=82083 NCLS releases latest estimates of church attendance] NLCS Research 2009</ref> eikä uskonnolla ole keskeistä asemaa suurelle osalle maan väestöä.<ref>[http://www.smh.com.au/news/world-youth-day/gods-ok-its-just-the-religion-bit-we-dont-like/2008/07/10/1215658037568.html God's OK, it's just the religion bit we don't like] Sydney Morning Herald 2008 {{en}}</ref>
== Kulttuuri ==
<!--{{Pääartikkeli|[[Australian kulttuuri]]}} -->
[[Tiedosto:Sydney Opera House Sails.jpg|thumb|Sydneyn oopperatalo.]]
Aluksi Australian kulttuuri oli leimallisesti brittiläistä kulttuuria, joka hitaasti sopeutui uudenlaiseen ilmastoon. 1960-luvulta alkaen kulttuuri on saanut enemmän vaikutteita sekä aasialaisten ja keskieurooppalaisten maahanmuuttajien että aluksi syrjittyjen aboriginaalien kulttuureista.<ref name="CULTASA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.australia-migration.com/page/Culture/240 | Nimeke= Culture | Julkaisija =ASA | Viitattu =6.2.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Alkuvuosista alkaen Australiassa on ollut kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Nobel-palkittu [[Patrick White]]. [[Sydneyn oopperatalo]] tunnetaan arkkitehtuuristaan, ja joka toinen vuosi järjestettävät [[Adelaiden festivaali]]t tuovat maahan kansainvälisiä tähtiä, kuten [[Royal Shakespeare Company]]n ja [[Mariinski-teatteri|Kirov-baletin]].<ref name="CULTASA"/>
Elokuvaohjaaja [[Peter Weir]] on ollut usein sekä [[Oscar-palkinto|Oscar-]] että [[Golden Globe]] -ehdokkaana. Weirin läpimurtoelokuva ''[[Huviretki hirttopaikalle]]'' oli ensimmäisiä kansainvälisesti menestyneitä australialaiselokuvia. Weirin myöhempiä australialaisia elokuvia olivat ''[[Gallipoli (elokuva)|Gallipoli]]'' (1981) ja ''[[Rakkaus veitsenterällä]]'' (1982), joissa kummassakin oli pääosassa tuolloin vielä jokseenkin tuntematon australialainen näyttelijä [[Mel Gibson]].<ref>[http://www.peterweircave.com/films.html Films] Peter Weir Cave. Viitattu 6.2.2011 {{en}}</ref>
[[Didgeridoo]] on erikoislaatuinen Australian aboriginaalien [[puhallinsoitin]], joka valmistetaan [[termiitit|termiittien]] ontoksi kaivertamasta puunrungosta.<ref>[http://www.wadidge.com.au/ Didgeridoo Australia] Wandoo Didgeridoo Australia {{en}}</ref>
Australiasta on lähtenyt monia menestyneitä esiintyjiä kevyen musiikin eri osa-alueilta [[AC/DC|AC/DC:stä]] [[Kylie Minogue]]en.<ref>[http://globalhitmusic.com/country/au/ Australia] Global Hit Music. Viitattu 6.2.2011 {{en}}</ref>
Ennen eurooppalaisten tuloa aboriginaalit söivät paikallisia kasveja ja eläimiä monipuolisesti. Ensimmäiset eurooppalaiset söivät pääasiassa perunoita ja lihaa, aluksi riistaa, myöhemmin nautaa ja lammasta. Kalan ja äyriäisten syöminen on kasvanut 1930-luvulta, ja vihannesten kulutus 1950-luvulta alkaen. Nykyisin australialaiset huippukokit tunnetaan fuusiokeittiöstä eli eri maiden perinteiden yhdistämisestä. Tavalliset ihmiset kuluttavat pikaruokaa enemmän kuin missään muualla maailmassa.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/A-Bo/Australia.html Australia] Countries and their cultures {{en}}</ref>
Unescon [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Australiasta 17 kohdetta. Niistä kolme on kulttuurikohteita ([[Australian rangaistussiirtolat]], [[Royal Exhibition Building]] ja [[Carlton Gardens]] sekä [[Sydneyn oopperatalo]]), neljä sekakohdetta ([[Kakadun kansallispuisto]], [[Tasmanian erämaat]], [[Uluru-Kata Tjutan kansallispuisto]] ja [[Willandran järvialue]]) ja loput luontokohteita: [[Australian itä-keskiosien sademetsien suojelualueet]], Australian nisäkäsfossiililöydökset ([[Boodjamullan kansallispuisto|Riversleigh]]/[[Naracoorte Cavesin kansallispuisto|Naracoorte]]), [[Fraser Island]], [[Greater Blue Mountains -alue]], [[Heard ja McDonaldinsaaret]], [[Iso valliriutta]], [[Lord Howe]]n saariryhmä, [[Macquariensaari]], [[Purnululun kansallispuisto]], [[Queenslandin tropiikki]] ja [[Shark Bay]].<ref>[http://whc.unesco.org/en/statesparties/AU Properties inscribed on the World Heritage List] Unesco</ref>
== Urheilu ==
Australia on [[Australia olympialaisissa|osallistunut]] olympialaisiin [[Kesäolympialaiset 1896|vuodesta 1896]] alkaen. Ensimmäisen kerran sillä oli edustaja talviolympialaisissa [[Talviolympialaiset 1936|vuonna 1936]]. Australia on isännöinyt olympialaisia kahdesti: Vuonna 1956 [[Kesäolympialaiset 1956|Melbournessa]] ja vuonna 2000 [[Kesäolympialaiset 2000|Sydneyssä]].
Maa on menestynyt parhaiten perinteisissä brittiläisissä joukkuelajeissa: [[kriketti|kriketissä]], [[rugby]]ssa, [[maahockey]]ssa ja [[verkkopallo]]ssa. Yksilölajeista uimarit, pyöräilijät, yleisurheilijat, soutajat ja purjehtijat ovat saaneet useita olympiamitaleita; eniten kultamitaleita (viisi) on saanut uimari [[Ian Thorpe]].<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/AUS/ Australia in Olympics] Sport reference</ref>
Australiassa on käytössä useita jalkapallokoodeja. Suosituimmat ovat rugbyn eri lajit eli [[australialainen jalkapallo]], [[rugby league]] ja [[rugby union]]. [[Jalkapallo|Eurooppalainen jalkapallo]] on suosituimmuudessa toissijainen edellä mainittuihin jalkapallokoodeihin verrattuna.<ref name = "Yesaustralia">[http://www.yesaustralia.com/Estilo-esportesing.htm Sports in Australia] Yes Australia {{en}}</ref> [[Australian jalkapallomaajoukkue]] oli helmikuussa 2011 [[FIFA-ranking|FIFA:n rankingissa]] sijalla 23.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=aus/index.html Associations: Australia] FIFA {{en}}</ref> Jalkapallomaajoukkue on voittanut [[OFC Nations Cup]]in neljästi, ja sijoittui toiseksi [[Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut 2011|vuoden 2011 Aasian mestaruuskilpailuissa]]. [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|Maailmanmestaruuskilpailuissa]] Australia on ollut kolmesti, paras sijoitus on [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006|Saksassa 2006]] saavutettu neljännesvälieräpaikka.
[[Golf]] on Australiassa suosittua kaikissa [[yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokissa]].<ref name = "Yesaustralia" /> [[Australian avoin tennisturnaus]] on yksi neljästä arvostetusta [[Grand Slam]] -turnauksesta.
[[Australian jääkiekkomaajoukkue]] on osallistunut kansainvälisiin kisoihin aktiivisesti 1986 vuodesta lähtien ja joukkue on vuoden 2012 maailmanrankingissa sijalla 32.
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindqvist, Sven | Nimeke=Terra nullius: Matkalla ei-kenenkään-maassa | Selite=(Terra nullius: En resa genom ingens land, 2006.) Suomentanut Heikki Salojärvi | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Pequod | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99259-3-X}}
| 