Wikipedia

Ero sivun ”Matti Visanti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Sankaripatsaat: lisätty tieto Laihian kikron 1918 sankarimuistomerkistä
muotoilua, detaljeja
Rivi 4:
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[31. toukokuuta]] [[1885]]
| syntymäpaikka = [[Oulu]], [[Suomi]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|31|5|1885|25|11|1957}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| kansallisuus = {{Suomi}}suomalainen
| ala = [[Arkkitehtiarkkitehti]], [[kuvataiteilija]]
| taidesuuntaus =
| kuuluisat_työt =
Rivi 14:
| allekirjoitus =
}}
'''August Mattias (Matti) Visanti''' (vuoteen 1936 '''Björklund'''; [[31. toukokuuta]] [[1885]] [[Oulu]] &ndash;– [[25. marraskuuta]] [[1957]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.<ref name="makela">Mäkelä, ''Matti Visanti''</ref>▼
__NOTOC__
▲'''August Mattias (Matti) Visanti''' (vuoteen 1936 '''Björklund'''; [[31. toukokuuta]] [[1885]] [[Oulu]] &ndash; [[25. marraskuuta]] [[1957]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.
<ref name="makela">{{kirjaviite| Nimeke=Matti Visanti – Taiteiden monitaitaja |Tekijä=Riitta Mäkelä |Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen |Vuosi= 1985 |Tunniste=ISBN 951-749-022-4 |Sivu= }}</ref>▼
 
==Lapsuus ja opiskeluvuodet==
Visannin isä oli Oulun maaseurakunnan kappalainen [[Isak August Björklund]]. Björklundien 13-lapsisessa perheessä harrastettiin kuvataiteita ja musiikkia. Perhe oli ruotsinkielinen, mutta Matti niin kuin muutkin perheen lapset kävivät kuitenkin suomenkielisen koulun. Vuonna 1896 perhe muutti [[Kannus (kaupunki)|Kannukseen]], jonne Isak August Björklund oli nimitetty [[kirkkoherra]]ksi. Matti oli aloittanut [[Oulun Lyseon lukio|Oulun Suomalaisen Lyseon]] edellisenä vuonna ja hän jäi asumaan Ouluun perheystävä konsuli Fredrik Borgin luo. Matti Visanti kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1904.<ref name="makela" />
 
Kuvataiteista kiinnostunut Visanti aloitti opiskelut [[Teknillinen korkeakoulu|Helsingin Polyteknillisen opiston]] arkkitehtiosastolla syksyllä 1904. Arkkitehtiopintojen lisäksi Visanti aloitti opinnot myös [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuskeskuskoulussa]] ja [[Helsingin yliopiston piirustussali]]llassa. Visanti kuitenkin keskeytti opintonsa Helsingissä vuonna 1907 ja siirtyi vuoksiksi 1907–1910 opiskelemaan [[Turun piirustuskoulu|Turun taideyhdistyksen piirustuskouluun]] vuoksiksi 1907–1910. Tuohon aikaan myös Visannin perhe asui [[Turku|Turussa]], jossa hänen isänsä oli nyt Turun tuomiokunnan asessorina. Syksyllä 1910 Visanti palasi Helsinkiin aikomuksenaan saattaasaattaamaan loppuun arkkitehtiopinnotarkkitehtiopintoja. VisantiDiplomityönsä hän teki diplomityönsä 1914, mutta viimeinen deskriptiivisen geometrian tentti jäi suorittamatta. Opiskeluaikana 1910&ndash;19141910–1914 Visanti työskenteli arkkitehti [[Armas Lindgren]]in toimistossa.<ref name="makela" />
 
==Ura arkkitehtina ja kuvittajana==
Rivi 27 ⟶ 25:
[[Tiedosto:Napuen taistelun muistomerkki 2.JPG|thumb|275px|Visannin suunnittelema, porrastettu ja vaikuttavasti aidattu [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] helmikuussa 1714 käydyn [[Napuen taistelu]]n muistomerkki paljastettiin 1920 [[Isokyrö|Isossakyrössä]].]]
 
Lopetettuaan opiskelunsa Visanti muutti [[Vaasa]]an, jonne hänen perheensä oli myös muuttanut, Isak August Björklundinisän saatua viran [[Mustasaari|Mustasaaren]] kirkkoherrana. Vaasassa ei ollut tarjolla arkkitehdin töitä, niinpä Visanti keskittyi enemmän kuvataiteisiin. Hän toimiteki kirjankuvittajanakirjankuvituksia Oulun Lyseosta tuttujen kirjailijoiden [[Kyösti Wilkuna]]n ja [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemen]] teoksiin. Visanti suunnitteli myös [[Vaasan merkki|Vaasan mallin]] postimerkin [[Vaasan senaatti|Valkoisen Suomen senaatille]] vuonna 1918.<ref name="makela" />
 
Vuonna 1916 Visanti perusti Vaasaan yhdessä arkkitehti [[Artturi Helenius|Artturi Heleniuksen]] ja rakennusmestari [[Hugo Myntti|Hugo Myntin]] kanssa arkkitehtuuritoimiston Björklund–Helenius–Myntti Vaasaan. Artturi Helenius jäi pois toimistosta vuonna 1918, jolloin toimiston nimeksi muutettiin Björklund & Myntti. 1920-luvun alkupuolella myös Hugo Myntti vetäytyi toimistosta. Toimistossa harjoittelijoina ovat toimineet sellaisetmuun kuuluisat arkkitehdit kuinmuassa [[Alvar Aalto]] ja [[Göteborg]]in kaupunginarkkitehti [[Sten Branzell]]. Visannin arkkitehtuuri edustaa pääasiassa [[1920-luvun klassismi|1920-luvun uusklassismia]]. ja hänHän luopui arkkitehtuurista 1930-luvulla [[funktionalismi]]n saatua määräävänarkkitehtuurissa valta-aseman arkkitehtuurissa. Arkkitehtina Visanti oli kuitenkin hyvin tuottelias. VisanninHänen suunnittelemiasuunnittelemiaan rakennuksia löytyyon pääasiassa [[Etelä-Pohjanmaa]]ltalla. <ref name="makela" /> Arkkitehtina hän työskenteli vuosina 1916–1932. <ref name="Teuvo Termonen s.163">Teuvo Termonen s. 163</ref>
 
Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Kuvituksista tärkeimmäksi nousi [[Kalevala]]n kuvittaminen. Visanti onkin ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Hän aloitti Kalevalan kuvituksen tekemisen jo 1920. Samoihin aikoihin [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ilmoittanut, ettei ehkä saisi Kalevalan kuvitustaan valmiiksi. Koru-Kalevala, jonka ulkoasun Gallen-Kallelan oli suunnitellut julkaistiin 1922, mutta kokonaan kuvitettua Kalevalaa Gallen-Kallela ei koskaan saanut valmiiksi. Koru-Kalevalan julkaisemisen myötä [[WSOY]] irtisanoi sopimuksensa Kalevalan kuvittamisesta Visannin kanssa. Akseli Gallen-Kallela kuoli 1931 ja Kalevalan 100-vuotisjuhlia vietettäisiin 1935, mikä sai Visannin tarttumaan uudelleen Kalevalan kuvitustyöhön. Visanninkaan kuvitus ei kuitenkaan valmistunut 100-vuotisjuhliin. Kalevalan kuvittamisesta oli tullut hänelle kuitenkin jo lähes pakkomielle ja vuosina 1934–1937 hän työskenteli kuvituksen parissa hyvin intensiivisesti, vaikkei teosta ollut kukaan lupautunut kustantamaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Lopulta vuonna 1938 kuvitetun Kalevalan julkaisi Kustannusosakeyhtiö Kalevala, jonka oli perustanut Visannin ystävä vaasalainen kauppaneuvos Frithjof Tikanoja.<ref name="makela" />
 
Paitsi kirjankuvittajana on Visanti tullut tunnetuksi myös monista muistomerkeistään. Ensimmäinen merkittävä Visannin suunnittelema muistomerkki on [[Napuen taistelu]]n muistomerkki [[Isokyrö]]ssä vuodelta 1920. Muistomerkkien, sankaripatsaiden ja kuvitusten lisäksi monista taidemuseoista löytyy Visannin grafiikkaa, maalauksia ja piirustuksia. Postikortteja häneltä tiedetään vain yksi tai kaksi kappaletta. <ref name="Teuvo Termonen s.163"/> Visanti on tehnyt myös [[Ranuan kirkko|Ranuan kirkon]] alttaritaulun ''Jeesuksen toinen tuleminen''. <ref name="makela" />
 
HänelleVisannille myönnettiin taiteilijaeläke vuonnahänen kuolinvuonnaan 1957, samana vuonna jolloin hän kuoli.
 
== Tuotantoa ==
== Matti Visannin tuotantoa ==
=== Arkkitehtuuri ===
* [[Lapua]]n kunnantalo 1921
Rivi 48 ⟶ 46:
 
=== Kirjojen kuvitukset ===
 
* Kyösti Wilkuna: Miekka ja sana, osat I–II. WSOY 1919
* Eino Leino: Pajarin poika. Otava 1922
* Eino Leino: Puolan paanit. Otava 1922
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kalevala | Selite=Kuvittanut ja kiveen piirtänyt Matti Visanti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kalevala | Vuosi=1938}}
* Kanteletar. Oy Suomen Kirja 1940.
* Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Nide Oy 1950
* Johanneksen Ilmestys (11001 100 kappaleen painos). Werner Södeström OsakeyhtiöWSOY 1955
 
=== Muistomerkit ===
Rivi 64 ⟶ 61:
 
=== Sankaripatsaat ===
* [[Isonkyrön kirkko|Isonkyrön ]] <ref>[http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=511&year=1900 Taiteilijamatrikkeli]</ref>▼
kirjaviite <ref name=ssmm>{{kirjaviite| Tekijä=Antero Tuomisto| Vuosi= 1998 | Nimike= Suomalaiset sotamuistomerkit.| Julkaisija = Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies| Julkaisupaikka=Espoo | Tunniste = ISBN 952-9872-05-4 Sivut 279 - 292}}</ref>▼
* [[Kälviän kirkko|Kälviän]] sankaripatsas▼
▲* [[Isonkyrön kirkko|Isonkyrön ]] [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=511&year=1900]
* [[Laihian kirkko|Laihian]] sankaripatsas Vapaussodan 1918 "Iäisyyden portti" sankarimuistomerkki <ref>[http://www.laihianseurakunta.fi/pages/etusivu/seurakunnan-historia.php Laihian seurakunta]</ref>▼
▲* [[Kälviän kirkko|Kälviän]]
* Mustasaaren sankaripatsas▼
▲* [[Laihian kirkko|Laihian]] Vapaussodan 1918 "Iäisyyden portti" sankarimuistomerkki [http://www.laihianseurakunta.fi/pages/etusivu/seurakunnan-historia.php]
* [[Nummijärven kirkko|Nummijärven]] sankaripatsas<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5164 Museovirasto]</ref> ▼
▲* Mustasaaren
* [[Somerniemen kirkko|Somerniemen]] sankaripatsas 1949▼
▲* [[Nummijärven kirkko|Nummijärven]] [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5164]
* [[Tammela]]n sankaripatsas<ref>[http://www.tammelanseurakunta.fi/tilat/kiinteistot-ja-hautausmaat/ Tammelan seurakunta]</ref>▼
▲* [[Somerniemen kirkko|Somerniemen]] 1949
▲* [[Tammela]]n [http://www.tammelanseurakunta.fi/tilat/kiinteistot-ja-hautausmaat/]
 
=== Muut ===
Rivi 77 ⟶ 73:
 
== Lähteet ==
▲<ref* name="makela">{{kirjaviite| Nimeke=Matti Visanti – Taiteiden monitaitaja |Tekijä=Riitta Mäkelä |Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen |Vuosi= 1985 |TunnisteIsbn =ISBN 951-749-022-4 |Sivu= }}</ref>
* Teuvo Termonen: Suomalaista postikorttitaidetta osa 4, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry 2006, ISBN 952-91-9955-4
▲kirjaviite* <ref name=ssmm>{{kirjaviite| Tekijä=Antero Tuomisto| Vuosi= 1998 | Nimike= Suomalaiset sotamuistomerkit.| Julkaisija = Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies| Julkaisupaikka=Espoo | TunnisteIsbn = ISBN 952-9872-05-4 Sivut 279 - 292279–292}}</ref>
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Visanti, Matti}}
[[Luokka:Suomalaiset arkkitehdit]]
[[Luokka:Suomalaiset kuvittajat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Visanti”