Ero sivun ”Porvoon valtiopäivät” versioiden välillä

Suomalaissyntyisellä kreivi [[Gustaf Mauritz Armfelt]]illa, oli merkittävä rooli Suomen suuriruhtinaskunnan aseman ja maa-alueen muotoutumisessa. Armfelt toimi [[Suomen Asiain Komitea]]n puheenjohtajana [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa. Armfelt kannatti Suomen valtiopäivien vakinaistamista ja oman armeijan perustamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=18 | Nimeke = Armfelt, Gustaf Mauritz | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kansallisbiografia / Kenraalit | Viitattu = 9.11.2015 }}</ref> Suomen väliaikainen kenraalikuvernööri [[Göran Magnus Sprengtporten]] laati suunnitelman Suomen hallinnosta, jonka keisari vahvisti 1. joulukuuta 1808. Suomen säätyjen lähetystö kävi jo syksyllä vannomassa uskollisuuttaan keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:lle]] Pietarissa. Sille kerrottiin, että keisari aikoo kutsua valtiopäivät koolle. Sprengtporten sai tehtäväkseen valtiopäivien valmistelut.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 602 |nimi = Sprengtporten, Georg Magnus (1740 - 1819) |tekijä = Veli-Matti Syrjö |vapaa = |ajankohta = 2000 |viitattu = 8.11.2015 }}</ref> Suomen säädyt saivat 1. helmikuuta 1809 kutsun kokoontua valtiopäiville Porvooseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivien_tapahtumia | Nimeke = Valtiopäivien tapahtumia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon kaupunki | Viitattu =9.11.2015 }}</ref>

Valtiopäivien paikan valintaan vaikutti se, että [[Suomen sota]] oli käynnissä ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli ollut paha tulipalo edellisvuonna, eikä siellä ollut sopivia tiloja valtiopäiville, kuin ei myöskään Loviisassa. Niinpä valtiopäivät kutsuttiin Porvooseen, jonka tuomiokirkossa pidetiin avajaiset. Valtiopäivien valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia. Pappissääty työskenteli myös kymnaasissa. Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa ja talonpoikaissääty laamanni Orraeuksen talossa.<ref name="PAIKAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivarakennukset_vuonna_1809_ja_nykyaan_ | Nimeke = Porvoon valtiopäivärakennukset 200 vuotta sitten ja nykyään | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon kaupunki | Viitattu =9.11.2015 }}</ref>

Säädyt tekivät myös omia esityksiä ja anomuksia, jotka koskivat esimerkiksi sodan aiheuttamien vahinkojen korjaamista, hallinnon tehostamista, ruotsin kielen asemaa, pappispulan ratkaisemista, koululaitoksen kehittämistä ja lääkintätoimen parantamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.1809.fi/porvoon_valtiopaeivaet/valtiopaeivaetyoeskentely/valtiopaeivaeesitykset/fi.html | Nimeke = Valtiopäiväesitykset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 1809 Kansakuntaa rakentamaan | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>

* Porvaristo 20 edustajaa, puhemiehenä kauppias [[Kristian Trapp]] Turusta

Suomalaisen aatelin 205 suvusta 130 jäi pois kustannusten tai varovaisuuden takia. 60 aateliston edustajaa ei osallistunut avajaisiin mutta tuli myöhemmin paikalle. Porvariston eustajista suurin osa oli kauppiaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.1809.fi/porvoon_valtiopaeivaet/valtiopaeivaetyoeskentely/saeaetyjen_jaesenet/fi.html | Nimeke = Säätyjen jäsenet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Merkkivuosi 1809 | Viitattu = 9.11.2015 }}</ref>

Avajaispäivän iltana järjestettiin suureelliset tanssiaiset, joihin keisari saapui tanssiaisiin kuuden hevosen vetämillä vaunuilla juhlavalaistun kaupungin läpi. Tanssiaisisiin osallistui myös maaherran 18-vuotias tytär [[Ulrika Möllersvärd]], joka herätti 32-vuotiaan keisarin huomion. Kohtaamisesta tehtiin pilkkalauluja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivatanssiaiset | Nimeke = Valtiopäivätanssiaiset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon kaupunki | Viitattu = 10.11.2015 }}</ref> [[Mika Waltari]] on kuvannut Möllersvärdin ja Aleksanteri I:n oletettua suhdetta romaanissaan ''[[Tanssi yli hautojen]]'', josta tehtiin elokuva vuona 1950.<ref>{{Elonet|113501|Tanssi yli hautojen}} Viitattu 10.11.2015</ref>

Suomalaiset tulkitsivat keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan kaksipuoliseksi valtioteoksi, jonkinlaiseksi valtiosopimukseksi, jota kumpikaan osapuoli, Suomen kansa ja keisari, ei voinut yksipuolisesti sanoa irti. Venäläisetkään eivät kiistäneet Suomen valtiollista statusta ennen 1800-luvun loppua. Heidän tulkintansa lähti siitä, ettei keisari ollut voinut luvata suomalaisille sellaista asemaa, joka olisi ollut vastoin hänen itsevaltiuttaan.<ref name="NYG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/luennot/99syys/nygard.htm | Nimeke = Suomalaisuuden historian kiinnekohtia | Tekijä = Toivo Nygård | Ajankohta = 1999 | Julkaisu = Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa| Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>

Paljon on kiistelty siitä, miksi Suomelle annettiin Porvoossa autonominen asema. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset tekijät olivat selvästi taustalla Suomen aseman muuttuessa. Suomi valloitettiin, jotta siitä tulisi Venäjän etuvartio ja Pietarin läntinen suoja-alue.<ref name="NYG"/> Autonomian avulla suomalaiset saataisiin varmimmin suosiollisiksi uudelle hallitsijalle.<ref name="OTAVA"/> Venäjän kehittymättömästä hallinnosta myös puuttuivat hallintorakenteet, joihin Suomen vastaavat elimet olisi voitu yhdistää.<ref name="NYG"/>

Professori [[Osmo Jussila]]n mukaan on selvää, että keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan avulla ei perustettu mitään valtiota. Vala ja sitä seurannut vakuutus yhdessä muodostivat ns. ”herruussopimuksen”, joka oli vanha, jo keskiajalta peräisin oleva hallitsijanvaihtoihin liittyvä traditio, eikä moderni valtiosopimus, jollaiseksi myöhemmät suomalaiset oikeustaistelijat sen tulkitsivat. Siinä hallitsija ja säädyt sitoutuivat ylläpitämään olemassa olevaa oikeusstatusta. Tämän statuksen perusteita tarkoittivat keisarin vakuutuksen kiistellyt sanat ”perustuslait” ja ”konstitutioiden mukaiset oikeudet”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijaksi/lisatietoa/kys13/arvosteluperusteet13_polhis.pdf | Nimeke = Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Poliiittisen historian valintakoe - arvosteluperusteet | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>

Nimitys "valtiopäivät" on vakiintunut, mutta nykyisin monet historiantutkijat puhuvat "maapäivistä", jok on suora käännös ruotsinkielisestä nimestä "Borgå lantdag".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat | Nimeke = Porvoon valtiopäivät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Porvoon kaupunki | Viitattu =13.7.2015 }}</ref> On myös huomautettu, ettei ruotsinkielistä parlamenttia tavallisesti tarkoittavaa sanaa "riksdag", valtiopäivät tai valtskunnanpäivät, voitu käyttää, koska ei ollut valtakuntaakaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/tieto-finlandia-henrika-tandefeltin-porvoo-1809-vei-voiton/ | Nimeke = Tieto-Finlandia: Henrika Tandefeltin Porvoo 1809 vei voiton | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>