Ero sivun ”Noppa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteet: Hald 2003, Shea 2008
typo henkilönimessä, Pascalin kumppanina Pierre de Fermat
Rivi 11:
Nopan eräitä kantamuotoja olivat ennustamiseen käytetyt, eläinten nivelistä tehdyt nelisivuiset luunopat, kreikaksi ''astragaloi'' (αστραγάλους). Niiden sivujen arvot olivat 1,3,4 ja 6. <ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Anthology of Ancient Greek Popular Literature| Julkaisija = Indiana University Press| Vuosi =1998| Tekijä = Hansen, William F. (editor)| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 285| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0-253-21157-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Roomalaiset käyttivät kahta noppatyyppiä, isompaa nelisivuista nimeltään ''tali'' ja pienempää kuusitahkoista, jonka nimi oli ''tessera''.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Daily Life of the Ancient Romans| Julkaisija = Greenwood| Vuosi =2001| Tekijä = Matz, David| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 94| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0-313-30326-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Noppien käyttäytyminen kiinnosti pelaajien ja ennustajien lisäksi tutkijoita. [[Galileo Galilei]] (1564-1642) kirjoitti vuosien 1613-1623 välillä tutkielman Sopra le Scoperte dei Dadi ("Noppia koskevia löydöksiä")<ref>Hald 2003, 41</ref> Galilein tutkielman kirjoitusaikoihin syntynyt [[Blaise Pascal]] (1623-1662) tutki nopanheittoon liittyviä ilmiöitä [[Antoine GombauldGombaud]]in (Chevalier de Méré) ehdotuksesta. GombauldGombaud oli innokas [[Sonnes]]-pelin harrastaja. Pascal esimerkiksi osoitti tässä pelissä tärkeiden tuplakuutosten todennäköisyyden 25:llä heitolla olevan 0,5054.<ref>Shea 2008, 259</ref> Aihepiiriä käsiteltiin Pascalin ja [[Pierre de Fermat]]'n välisessä kirjeenvaihdossa.
==Nopan ominaisuuksia==
Kunnollinen noppa on muotoiltu ja tasapainotettu niin, että sillä on periaatteessa yhtä suuri mahdollisuus pysähtyä mihin tahansa sille mahdolliseen asentoon. Tällaista noppaa heitettäessä se pysähtyy lopulta oletettavasti [[satunnaisuus|satunnainen]] puoli ylöspäin, jolloin ylöspäin jäänyt puoli määrittää nopmmmanheiton tuloksen. Noppien sivut on yleensä numeroitu niin, että vastakkaisten sivujen summa on aina sama, esimerkiksi tavallisen kuusisivuisen nopan vastakkaisten sivujen summa on aina seitsemän – silmäluvut on aseteltu näin ainakin [[antiikki|antiikista]] saakka.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa