Porvoon 1809 säätyjen kokous on ollut kiistakysymys aina 1800-luvun lopulta lähtien sekä politiikassa että historiatieteessä. Esimerkiksi [[Leo Mechelin]]in mukaan mukaan Suomen ja Venäjän yhteys oli vain suvereenien valtioiden [[personaaliunioni]], mutta useat muut suomalaiset ja etenkin venäläiset tutkijat ovat katsoneet Suomen erityisaseman perustuneen keisarin tahtoon ja olleen kumottavissa.<ref>Jussila 2004</ref>
Nimitys "valtiopäivät" on vakiinutnutvakiintunut, mutta nykyisin monet historiantutkijat puhuvat "maapäivistä", jok on suora käännös ruotsinkielisestä nimestä "Borgå lantdag".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat | Nimeke = Porvoon valtiopäivät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Porvoon kaupunki | Viitattu =13.7.2015 }}</ref> On myös huomautettu, ettei ruotsinkielistä parlamenttia tavallisesti tarkoittavaa sanaa "riksdag", valtiopäivät tai valtskunnanpäivät, voitu käyttää, koska ei ollut valtakuntaakaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/tieto-finlandia-henrika-tandefeltin-porvoo-1809-vei-voiton/ | Nimeke = Tieto-Finlandia: Henrika Tandefeltin Porvoo 1809 vei voiton | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
