Ero sivun ”Makkaratalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: kuvateksti fix |
p →Historia: kh |
||
Rivi 35:
[[File:Old buildings demolished to make way for City-Center in Helsinki 1960s.webm|left|thumb|250px|Makkaratalon tontilla sijainneen [[Skohan talo]]n purkutyömaa 1960-luvulla.]]
[[File:Ramps of Makkaratalo Helsinki 1970.jpg|thumb|250px|Makkaratalon ajorampit kuvattuna vuonna 1970.]]
Viljo Revell ja Heikki Castrén suunnittelivat 1960-luvun alussa korttelin levyisen City Center -uudisrakennuksen Aleksanterinkadulta Kaivokadulle ulottuvalle tontille. Tontteja yhdistämällä saatiin lopulta muodostettua noin puolet alkuperäisen suunnitelman kokoisesta tontista. Rakennuttajina toimivat Julius Tallberg Oy ja Suomen valtio. Talossa oli tavallista enemmän liiketilaa: kaksi maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros. Ajorampit johtivat kolmannen kerroksen pysäköintitasolle, jota kiersi
===Makkaratalon uudistus===
Rivi 41:
Keväällä 2005 [[Sponda]] osti Makkarataloon liittyvän Kaivokatu 8:n vähemmistöosuudet (19,3 %) ja omistaa Makkaratalon kokonaan (n. 32 000 m²). Myyjinä olivat [[Polar Kiinteistöt|Polar Kiinteistöt Oyj]], Tasavalta Myymälät Oy ja Osuusmeijerien Eläkekassa.
Makkaratalo nousi vuonna 2004 otsikoihin, kun sen omistaja sijoitusyhtiö Sponda ilmoitti haluavansa uudistaa talon ulkonäköä perusteellisesti. Tässä yhteydessä myös
Vuonna 2006 aloitettiin Makkaratalon laajennus- ja uudistustyöt, joiden suunniteltiin valmistuvan vuonna 2012. Kävelykaduksi muuttuvan Keskuskadun autoliikenne siirrettiin maan alle rakennettaviin tunneleihin ja purettavien ajoramppien tilalle tuli lasinen julkisivu. Kauppakeskuksen sisälle rakennettiin kaikki kerrokset läpäisevä suuri aukko, [[atrium]], jonka kautta valo pääsee lasikatolta kellarikerroksiin asti. Uudessa kauppakeskuksessa on tilat noin sadalle liikkeelle.<ref name="MÅ" />
Taantuman takia töiden aloitus lykkääntyi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/makkaratalon_remontti_lykkaantyy/5238700 | Nimeke = Makkaratalon remontti lykkääntyy | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = YLE | Viitattu = 22.9.2014 }}</ref> ja vuonna 2006 alkanut monivaiheinen remontti valmistui vasta
==Kritiikki==
[[Tiedosto:Skohan talo.jpg|right|thumb|250px|[[Skohan talo]] purettiin makkaratalon tieltä 1965.]]
Osa aikalaisista piti Makkaratalon autoliikennettä korostavaa luonnetta vanhan eurooppalaisen kaupungin keskustaan sopimattomana, ja rakennuksen sopimattomuus rautatieaseman ympäristön rakennuskantaan herätti voimakkaita mielipiteitä. Rakennus onkin voittanut lukuisia kilpailuja kaupungin rumimmasta rakennuksesta.<ref>Nevanlinna 162</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_114.html | Nimeke = Julkisivu kaupunkikuvassa - rakennusvalvonnan näkökulma | Tekijä =Arkkitehti SAFA Juha Pulkkinen, yliarkkitehti, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto | Ajankohta = 2/2007 | Julkaisija =Rakennustieto | Viitattu = 29.12.2013 }}</ref> Nykyisin Makkaratalo on nostettu symboloimaan vanhan kaupunkimiljöön hävitysaaltoa 1960–1970-luvuilla.<ref name="hs-makkara">[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Makkaratalon+arkkitehti+piirsi+my%C3%B6s+pieni%C3%A4+rakennuksia/1135252875455 Makkaratalon arkkitehti piirsi myös pieniä rakennuksia] Helsingin Sanomat, Viitattu 14.2.2010</ref> Sen edustamaa tyylisuuntaa on sanottu [[betonibrutalismi]]ksi. Julkisuudessa on esitetty myös puheenvuoroja, joissa rakennusta on pidetty rumana ja sanottu, että se voidaan vaikka purkaa. [[Museovirasto]]n entinen pääjohtaja [[Henrik Lilius (professori)|Henrik Lilius]] on sitä mieltä, että koko Makkaratalo on mittakaavavirhe.<ref>[http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101977978531 Korpinen: Makkaratalo ehkä oikeuteen] (maksullinen digilehti) Helsingin Sanomat 2004</ref>
[[Helsingin kaupunginmuseo]]n mukaan "Makkaratalo heijastaa 1960-luvun suunnitteluideologiaa, uskoa moderniin ja autoistumiseen varautuvaa ja nykyaikaiseksi pyrkivää Helsinkiä. Rakennuksella on eittämättä historiallista arvoa osana Helsingin rakentamisen ja kaavoituksen historiaa. Viljo Revellin tuotannossa sillä on myös keskeinen asema. Makkaratalo on kaupunkilaisen näkökulmasta arjen elettyä ympäristöä. Siitä on tullut Helsingin kaupunkikuvan olennainen osa ja osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia."<ref>[http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/eba80447b5efe58/Makkaratalo%20lausunto.doc Lausunto ns. Makkaratalon tonttien rakennusten suojeluarvosta], Helsingin kaupunginmuseo, (doc)</ref>
| |||