Ero sivun ”Eduskuntavaalit 1939” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Eduskuntavaalien aikaan Euroopassa elettiin kiristyvässä poliittisessa ilmapiirissä, mutta Suomessa ei uskottu maan voivan joutua mukaan Euroopassa mahdollisesti syttyvään sotaan. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön lähetystösihteerin [[Boris Jartsev]]in aloittamat neuvottelut Neuvostoliiton alue- ja tukikohtavaatimuksista Suomen suunnalla olivat tässä vaiheessa vain pienen johtavan piirin tiedossa. Äänestäjät antoivat eduskuntavaaleissa vahvan luottamuslauseensa [[punamultahallitus|punamultahallitukselle]] samaan aikaan kun [[Isänmaallinen Kansanliike]], jonka sisäministeri [[Urho Kekkonen]] oli pyrkinyt marraskuussa 1938 lakkauttamaan, kärsi suurimman tappion. Suomen vaalitulokseen ei kuitenkaan juuri kiinnitetty huomiota ulkomailla, jossa diktaattorit [[Max Jakobson]]in mukaan "laskivat sotilaita, eivät äänestäjiä". Huomattavimmista ulkomaisista sanomalehdistä vain muutamat, esimerkiksi [[Sveitsi|sveitsiläinen]] ''[[Neue Zürcher Zeitung]]'', totesivat eduskuntavaalien tuloksen osoittaneen, että suomalaiset kannattivat [[demokratia]]a, [[parlamentarismi]]a ja puolueettomuuspolitiikkaa, joka tähtäsi kiinteään yhteistyöhön [[Ruotsi]]n kanssa ja Suomen pysyttäytymiseen kaikkien kansainvälisten selkkausten ulkopuolella.<ref> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I'', s. 262–263. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-13369-1.</ref>
Uusi eduskunta kokoontui valtiopäivien avajaisiin 1. syyskuuta 1939, samana päivänä, jolloin [[Saksa]] hyökkäsi [[Puola]]an ja [[toinen maailmansota]] alkoi.<ref> Martta Salmela-Järvinen: ''Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939'', s. 176. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1966.</ref> [[Talvisota|Talvisodan]] alettua eduskunta siirtyi [[Kauhajoki|Kauhajoelle]], josta se palasi Helsinkiin vajaata kuukautta ennen sodan päättymistä, helmikuun puolivälissä 1940.<ref> Martta Salmela-Järvinen: ''Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959'', s. 23. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.</ref>
 
Uusina eduskuntaan valittiin vuoden 1939 vaaleissa muun muassa SDP:n [[Olavi Kajala]], [[Eino Raunio]], [[Martta Salmela-Järvinen]] ja [[Väinö Salovaara]], maalaisliiton [[Lennart Heljas]], [[Kauno Kleemola]], [[Matti Luoma-aho]], [[Eino Palovesi]] ja [[Antti Rantamaa]], kokoomuksen [[Antti Hackzell]], [[Väinö Havas]], [[Kaiku Kallio]] ja [[Arno Tuurna]], IKL:n [[Paavo Susitaival]], sekä RKP:n [[Einar Holmberg]]. Eduskunnasta putosivat muun muassa IKL:n [[Hilja Riipinen]] ja [[Eino Tuomivaara]]. Eduskunnan jättivät muun muassa kokoomuksen [[Edvard Kilpeläinen]] ja [[Kaino Oksanen]], sekä edistyspuolueen [[Oskari Mantere]]. Eduskuntaan palasivat muun muassa kokoomuksen [[Jaakko Ikola]] ja [[Paavo Virkkunen]].