Ero sivun ”Carl von Linné” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Huomionosoituksia: Löytyy myös Norwegianin pyrstöstä |
|||
Rivi 27:
==Elämä ja toiminta==
Carl von Linné (Linnaeus) oli luterilaisen papin poika, joka syntyi ja kasvoi Ruotsissa syrjäisellä maaseudulla. Hänestä piti tulla kirkonmies, mutta hän peri isältään kiinnostuksen kasvitieteeseen. Kymnaasissa hän opiskeli klassisia kieliä, kirjallisuutta ja teologiaa, mutta hänen opettajansa [[Johan Rothman]] huomasi oppilaansa kiinnostuksen kasvitieteeseen. Linnaeus opiskeli ensin [[teologia]]a, mutta siirtyi pian [[Lääketiede|lääketieteeseen]]. Hän opiskeli [[Lundin yliopisto|Lundin]] ja [[Uppsalan yliopisto]]issa. Jo 23-vuotiaana hän alkoi Upsalassa valmistella
Vuonna 1732 tiedeakatemia lähetti hänet tutkimusmatkalle [[Lappi]]in. Matkan tuloksena syntyi teos ''Flora Lapponica'' (1737). Tutkimusmatkansa jälkeen hän siirtyi Alankomaihin, missä julkaisi vuonna 1735 teoksen ''[[Systema Naturae]]''. Alankomaissa hänen opettajansa ja tukijansa oli [[Hermann Boerhaave]]. ''Systema Naturae'' loi pohjan nykymuotoiselle systemaattiselle luokittelulle. Linnaeus palasi vuonna 1738 Ruotsiin harjoittamaan lääkärin ammattia ja meni
Teoreettiset ideansa Linné kiteytti teoksessaan ''Philosophia Botanica'' (1751). Linnén merkittävin saavutus oli tieteellisen [[taksonomia]]n kehittäminen. Tavoite luokitella kaikki kasvit, eläimet ja kivet sekä antaa niille yleispätevät nimet oli omana aikanaan mullistava.<ref> {{Lehtiviite | Otsikko = Aarrekammion järjestäjä| Julkaisu = Yliopisto| Vuosi = 2007 | Numero = 5 | Sivut = 27}}</ref> Hän jakoi [[eliö]]t luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. [[Eläin|Eläimet]] jaettiin kuuteen luokkaan: nelijalkaiset, linnut, amfibit, kalat, hyönteiset ja madot. [[Kasvi]]t jaettiin [[Hede|heteiden]] ja [[emi]]en mukaan 24 luokkaan. Linné ei koskaan täysin perustellut teorioitaan kuten hänen edeltäjänsä [[Theofrastos]], [[Andrea Cesalpino]], [[Joachim Jung]] ja [[John Ray]] olivat tehneet. Hän ilmaisi näkökantansa aforismein, mutta ei selittänyt niitä. Nykytieteen näkökulmasta Linnén jaottelut vaikuttavat keinotekoisilta, sillä siihen aikaan ei vielä tunnettu [[evoluutioteoria]]a eikä eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita.
Linné otti teoksissaan laajalti käyttöön [[Tieteellinen nimi|binominimet]]: Latinankieliset kuvailevat nimet korvattiin
==Merkitys Suomelle==
| |||