Ero sivun ”Korjausmuunnin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Historia: typofix, wkfy |
||
Rivi 27:
== Historia ==
Laite ja menetelmä on kehitetty Suomessa keväällä 1943, joskaan ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vastaavia menetelmiä
Keksijänä on pidettävä majuri [[Unto Petäjä]]ä, joka tuolloin toimi opettajana Tykistön Ampumakoulussa (Tyk.Amp.K.), Maaselän Suvi-Kumsan kylässä. Hän opetti menetelmää oppilailleen ja tarkistutti sen toimivuuden kovapanosammunnoissa. Hänen esimiehensä, [[Maaselän Ryhmä|Maaselän Ryhmän]] tykistökomentaja eversti Eino Honko kävi huhtikuun lopulla Päämajassa esittelemässä menetelmää tykistön tarkastajalle kenraali [[Vilho Nenonen|Nenoselle]]. Tämä kutsui Petäjän itsensä Päämajaan esittelemään keksintöään. Käyttöönotto tapahtui tykistön tarkastajan käskyllä n:o 11 heinäkuussa 1943 <ref>Jyri Paulaharju - Martti Sinerma - Matti Koskimaa: Suomen kenttätykistön historia II osa ISBN 952-90-5511-0</ref> <ref>Matti Koskimaa: Karhumäestä Ilomantsiin, II Armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944</ref>
Rivi 33:
Merkittävää on, ettei tulenjohtajan työskentely ole juurikaan muuttunut enää korjausmuuntimen keksimisen jälkeen tähän päivään mennessä. Tuliasemassa tykkien ja [[kranaatinheitin|kranaatinheittimien]] ampuma-arvot määritetään nykyisin tykistölaskimella, joka nopeuttaa ampuma-arvojen laskentaa, mutta tulenjohtaja antaa edelleen korjauksensa tuliyksikölle omasta tähystyssuunnastaan katsoen.
Korjausmuunnin on Suomessa nähtävissä ainakin kahdessa museossa: [[Suomen_Tykistömuseo|Suomen Tykistömuseossa]]
== Katso myös ==
| |||