Ero sivun ”Vaskulaarinen dementia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoitettu pitkälti uusiksi |
|||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Leucoaraiose1.jpg|thumb|220px|Magnettikuva aivoista potilaalta, jolla on vaskulaarinen dementia.]]
'''Vaskulaarinen dementia''' on muistisairaus, joka johtuu aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamista aivomuutoksista. Se on toiseksi yleisin [[dementia]]n syy (20–30 % tapauksista) [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin taudin]] jälkeen. Vaskulaarisen dementian alatyyppejä ovat pienten suonten tauti, jossa havaitaan laaja-alaisia aivojen [[valkea aine|valkean aineen]] iskeemisiä muutoksia, syvien osien mikroinfarkteja ja mikrovuotoja, sekä suurten suonten kortikaalinen tauti, jossa nähdään aivojen kuorikerroksen [[aivoinfarkti|infarkteja]]. Vaskulaarinen dementia ja Alzheimerin tauti voivat esiintyä myös yhtä aikaa, jolloin puhutaan sekamuotoisesta dementiasta. <ref name=atula>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01106 | Nimeke =Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus) | Tekijä =Sari Atula | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.5.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Terveyskirjasto | Viitattu = 17.11.2015 | Kieli = }}</ref>
==Oireet==
Vaskulaarisen dementian tyypillisiä oireita ovat toiminnanohjauksen häiriöt, älyllisten toimintojen hidastuminen, tasapainohäiriöt ja käytösoireet. Myös muistihäiriöitä esiintyy, mutta se ei ole yhtä hallitseva piirre kuin Alzheimerin taudissa. Taudin tyypistä ja aivoverenkiertohäiriöiden sijainnista riippuen vaskulaariseen dementiaan voi liittyä puheentuoton häiriöitä, halvausoireita, näkökenttäpuutoksia ja kävelyvaikeuksia. Vaskulaarinen dementia voi edetä pikkuhiljaa tai portaittain, jolloin taudissa saattaa esiintyä pitkiäkin tasaisia jaksoja. <ref name=atula/>
==Tutkiminen==
Vaskulaarisessa dementiassa nähdään aivojen [[tietokonetomografia]]ssa tai [[magneettikuva]]ssa aivoverenkiertohäiriöiden jättämiä merkkejä, kuten vanhoja aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja, valkean aineen vaskulaarista degeneraatiota, laajentuneita perivaskulaaritiloja ja aivoatrofiaa. Aivojen toiminnallisissa kuvauksissa, kuten [[SPECT]]- ja [[PET]]-kuvissa, voidaan havaita läiskittäisiä muutoksia. Muistihäiriön vaikeusastetta voidaan testata erilaisten muistitestien ja toimintakykymittausten avulla.
==Lähteet==
{{Viitteet}}
*{{kirjaviite|Tekijä=Seppo Soinila, Markku Kaste, Hannu Somer (toim.)| Nimike=Neurologia| Julkaisija=Kustannus Oy Duodecim| Vuosi=2001}}
==Aiheesta muualla==
*[http://www.muistiliitto.fi/
{{Tynkä/Lääketiede}}
| |||