Ero sivun ”Klassinen ehdollistuminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 91.152.113.4 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dynamiittinapoleon tekemään versioon.
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
 
==Ylläpitäminen ja sammuminen==
Vaikka ehdollistuma olisi kerran syntynyt, se ei automaattisesti ole ikuinen. Jotta ehdollistuma pysyisi yllä, ehdottoman ärsykkeen on esiinnyttävä ehdollisen ärsykkeen kanssa aina jatkossakin - mielellään jokaisella kerralla, kun ehdollinen ärsyke esiintyy. Ehdollinen ärsyke ikäänkuinikään kuin "ennustaa" ehdottoman ärsykkeen esiintymisen, joten jos ehdotonta ärsykettä ei enää ole, myös ehdollisesta ärsykkeestä tulee turha.<br>
Ehdollistuma ei purkaannu heti, vaikka ehdollinen ärsyke esiintyisi muutaman kerran ilman ehdotonta. Tämän toistuessa ehdollistuma kuitenkin heikkenee heikkenemistään, ja lopulta katoaa kokonaan eli sammuu. On keskusteltu siitä, onko sammuminen varsinaisesti unohtamista. Esimerkiksi Pavlovin mukaan ei voida puhua unohtamisesta, vaan pikemminkin eräänlaisesta poisoppimisesta; opitaan jotain uutta, joka vaikuttaa estävästi alkuperäiseen oppimistapahtumaan. Opitaan, että ehdollinen ärsyke ''ei enää'' tarkoita ehdottoman ärsykkeen esiintymistä.<br>
Tätä teoriaa tukee se, että jos sama ehdollistamiskoe aloitetaan uudelleen ehdollisen reaktion sammumisen jälkeen, ehdollistuminen tapahtuu paljon alkuperäistä nopeammin. Tiedetään myös, että reaktio voi sammumisenkin jälkeen, ilman vahvistamista, esiintyä satunnaisesti "itsestään" (ilmiötä kutsutaan spontaaniksi palautumiseksi.) Näiden seikkojen pohjalta voidaan olettaa, että sammumisesta huolimatta ehdollistumasta on olemassa muistijälki.