Ero sivun ”Artturi Järviluoma” versioiden välillä

| syntymäaika = [[9. elokuuta ]] [[1879]]

| kuolinaika = [[31.{{Kuolinaika tammikuuta]]ja [[ikä|9|8|1879|31|1|1942]]}}

| debyyttiteokset = ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'' (1914)

'''Kustaa Artturi Järviluoma''' (vuoteen 1902 '''Jernström''', kirjailijanimi '''Köpi'''; [[9. elokuuta]] [[1879]] [[Alavus]] – [[31. tammikuuta]] [[1942]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[journalisti|lehtimies]], elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'', jonka pohjalta [[Leevi Madetoja]] sävelsi myöhemmin [[Pohjalaisia (ooppera)|oopperansa]].

Järviluoma kävi [[Vaasan lyseon lukio|Vaasan LyseoLyseota]]ta, mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia<ref>[http://www.porstuakirjastot.fi/files/49/pojat_on_poikia.htm Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla]</ref>. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana [[Ressun lukio|Helsingin reaalilyseoreaalilyseosta]]sta 1901. Järviluoma opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.<ref>Waldemar Rantoja: ''Etelä-pohjalaisia kirjailijoita''. 1935.</ref>

Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.<ref>[http://www2.6net.fi/alavus/apo/j%C3%A4rviluoma.htm Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.]</ref> Hän soitti kaksirivistä hanuria [2]. Järviluoma oli [[Suomen Näytelmäkirjailijaliitto|Suomen Näytelmäkirjailijaliiton]] perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.<ref>[http://www.sunklo.fi/content.php?&id=17&mid=1&sid=9 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia]</ref> Hän oli mukana [[Ylioppilaskunnan Laulajat|Ylioppilaslaulajat]] ja [[Suomen Laulu (kuoro)|Suomen Laulussa]] ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä<ref>Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908</ref> . Järviluoma keräsi [[Toivo Kuula]]n kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941<ref>Plari no 3, 2001</ref>

Järviluoman roolia ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|''Pohjalaisia'']]''-näytelmän todellisena kirjoittana on epäilty jo pitkään. Teoksessa on aineksia, jotka ovat Järviluomalle täysin vieraita. Niinpä [[Lapua]]n vuoden 1843 lakiin kuuluva hallitussääntöosa, jonka pykäliä on käsitelty eri puolilla näytelmää, edellyttää, että kirjoittaja on joko syvällisesti perehtynyt mainitun järjestyssäännön toteuttamiseen tai on itse omakohtaisesti elänyt sen vaikutuksen alaisena. Kumpikaan näistä ehdoista ei toteudu Järviluoman kohdalla, joka ei myöskään ole koskaan selvittänyt, mistä ja miten hän on tekstiaineiston näytelmään hankkinut. Ainoastaan kansanlaulujen alkuperän hän on kertonut.

Koska kaikki näytelmän tunnistettavat henkilö- ja paikannimet, monet juonen yksityiskohdat sekä aikalaisilta perusteellisesti kerätty muistitieto paikallistavat teoksen [[Alahärmä|Alahärmän]]n [[Härmänkylä|Härmänkylään]]än ja sen lähiympäristöön sekä siellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneeseen ylioppilaaseen [[Anton Kangas|Anton Kankaaseen]] (1867–1904), on häntä pidettävä näytelmän varsinaisena kirjoittajana. Kankaan nimittäin tiedetään kirjoittaneen näytelmän ''[[Härmäläisiä]]'', jonka alkuperäinen käsikirjoitus on myöhemmin kadonnut tai hävitetty. Järviluoma ei tiettävästi ennen näytelmän julkaisemista ole edes käynyt Härmässä eikä hänellä ole muutenkaan ollut mahdollisuuksia perehtyä yksityiskohtaisesti kyseisen kylän paikallishistoriaan. Kun Järviluomalle vieras aines kulkee lisäksi läpi koko teoksen, ei häntä siksi voi pitää ''Pohjalaisia''-näytelmän todellisena kirjoittajana.

Härmäläisistä henkilö- ja paikannimistä sekä juonen yksityiskohdista on pääteltävissä, että Artturi Järviluoma on kopioinut haltuunsa saaman Härmäläisiä-näytelmän käsikirjoituksen [[SKSSuomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS:n]] Kirjallisuusarkistossa säilytettäviin mustakantisiin vihkoihin. Samalla hän on lisännyt tekstiin kymmenen niistä kansanlauluista, joita hän on itse ollut mukana keräämässä Etelä-Pohjanmaan suomalaisen kotiseutuyhdistyksen kansanlaulujen keräysmatkalla kesällä 1907. Jonkin verran Järviluoma on myös stilisoinut näytelmää sekä poistanut – eniten toisen näytöksen alusta – että lisännyt tai muuttanut Kankaan tekstiä. Lisäksi hän on vaihtanut viiden henkilön roolinimet toisiksi sekä kirjoittanut yleiskielisen tekstin lievästi murteelliseksi. Näin syntyneen teoksen Järviluoma julkaisi omissa nimissään kymmenen vuotta Anton Kankaan kuoleman jälkeen ''Pohjalaisia''-nimisenä. Järviluoman ansiota kuitenkin on, että Anton Kankaan kirjoittama ''Härmäläisiä''-näytelmä säilyi ja jäi uudessa muodossaan elämään.<ref>Pipinen Ritva, Anttonin haamu Artturin ovella. Sanomalehti Vaasa 27.6.1981. Pipinen, Ritva, "Pohjalaisia" Kankhanpään Antonin "Härmäläisiä". Härmän Joulu 2007, Kallio, Reino, Järviluoman Pohjalaisiin liittyy mysteeri. Härmän Joulu 2012, Kallio Timo, Anton Kangas – Pohjalaisia-näytelmän pääkirjoittaja. Eteläpohjalaiset Juuret 1 /2013. Ks. [http://historiatieto.wordpress.com/anton-kangas-pohjalaisten-paakirjoittaja/ Anton Kangas, Pohjalaisia-draaman pääkirjoittaja]sekä [http://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelmaan-pohjalaisia-liittyy-mysteeri/ Kansannäytelmään Pohjalaisia liittyy mysteeri, Kallio,Timo, Pohjalaisia-näytelmä – Kankaan Antonin Härmäläisiä. http://historiatieto.wordpress.com/anton/ 2013–2014. ]</ref>

Suomalaisen elokuva-alan arvostetuin palkinto eli [[Jussi (palkinto)|Jussi]] on saanut esikuvansa ''Pohjalaisia''-näytelmän Jussista.<ref>[http://www.skenet.fi/index.html?menuid=367&aid=934 Jussi 60 vuotta] - teksti on poistettu. Katso Lapuan taatterin artikkelia.<br>[http://www.jussit.fi/?page_id=95 Tiesitkö tämän Jusseista]</ref> Samoin [[Jussi-paita]] tulee ''Pohjalaisia''-näytelmän Jussilta,<ref>[http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/luutonen.htm Harrin Jussin muisto:] Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna</ref> ehkä vasta vuoden 1925 Pohjalaisia-elokuvasta. Teatteri Lapuan artikkelin mukaan [[Jalmari Lahdensuo]]ta voidaan pitää Jussi-paidan ”isänä”.<ref>[http://www.teatterilapua.fi/News.aspx?action=read&newsid=24 Teatteri Lapua 20.12.2009.]<br>[http://www2.lehtiluukku.fi/esp/espview?p=eyJmaWQiOiI5MDE1X2VlNDExNzU3MmFmYmMwY2Y3NjBmNzA3MTRhZjBlYzUyIiwidGkiOiJTZWluXHUwMGU0am9lbiBTYW5vbWF0IDE2LjAzLjIwMTEiLCJlIjoxMzIxMzY1MzE3LCJwIjoiOTAxNSIsImEiOiJyIiwicHAiOjEsInRvIjoiOTg2OTIyN2Q1MjhiYzkwN2Q5ZTRlMTRkNWJlMTM3OTMiLCJhcyI6MTAwMH0%3D Seinäjoen sanomat 16.3.2011, s. 4.]</ref>

* ''[[Roinilan talossa (elokuva)|Roinilan talossa]]'' (1935)

* ''[[Rakkautta ja tupakkaa]]'' (1938)