Ero sivun ”Uusikartano” versioiden välillä

688 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
 
==Kartano==
Uudenkartanon kirjallisesti tunnetuimman ytimen muodostaa varhaiskeskiaikainen suurehko Polviniemen tila Yläneenjoen varressa Yläneellä. Vaasasuvun poliittisessa talouspelissä keskiaikainen tila merkittiin kartanon luontoiseksi, jolloin se kyettiin siirtämään aatelistolle. Aikanaan Uudenkartanon alue tuli liitetyksi Yläneen kartanoon. Kartano on muodostettutavallaan erotettu [[Yläneen kartano]]sta vuonna 1809. Tällöin valtaosa Yläneen kartanon [[lampuoti]]tiloista erotettiin uudeksi tilaksi, joka sai tämän jälkeen nimen Vanhakartano.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=173 | Nimeke = Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisema| Tekijä = | Julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) | Ajankohta = 22.12.2009| Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 10.9.2010}}</ref> Tila onoli vanhasiis sukukartano merkitty vanhaksi rälssiksi, jonkaminkä omisti aluksiomistajaksi pääsi aikanaan majuri [[Isak Reinhold Sahlberg]] Eurasta, joka sai aatellittomuudestaan huolimatta luvan ostaa Uudenkartanon osuuden Yläneenkartanosta. Sahlbergin suvun omistuksessa kartano oli vuoteen 1890, jolloin kartanon omistajaksi tuli taloustirehtööri [[F. F. Björni]]. Vuonna 1910 tilan maista noin 5&nbsp;500 hehtaaria myytiin valtiolle asutustarkoituksiin. Valtiolle myydyille alueille perustettiin 126 uutta, itsenäistä tilaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Felix Johansson, Akseli Kivialho & K. Kivialho (toim.) | Nimeke = Suomen maatilat III | Vuosi = 1932 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | www = http://sukutilat.sarka.fi/| www-teksti = Kirjan tietojen hakusukutilat.sarka.fi -palvelussa | Viitattu = 10.9.2010}}</ref>
 
Björni myi vuonna 1913 Uudenkartanon pojalleen Sulho Björnille (Rantasalo). Vuonna 1924 tilan osti häneltä Kaarlo Selin joka sitten myi sen 1929 Yläneen kunnalle. Kartanon entiseen päärakennukseen perustettiin [[kunnalliskoti]] mutta rakennus tuhoutui 27. tammikuuta 1938 (ehkä) erään mielisairaan hoidokin sytyttämässä tulipalossa. Palossa kuoli 10 henkilöä. Uudenkartanon peltomaisemat edustavat edelleen komeinta suomalaista ikivanhaa peltokulttuuria, toiseksi vanhinta nykyisellä Pöytyällä heti Yläneenkartanon ydinpeltojen jälkeen. <ref>[http://www.uudenkartanonkylayhdistys.fi/taikinamarja/sites/kylayhdistys.fi.taikinamarja/files/files/Uudenkartanon_kylasuunnitelma_2004.pdf Uudenkartanon kyläsuunnitelma III, toim. Heli Nukki ja Johanna Thessler. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 8, Eura 2004, Uudestakartanosta s. 4] </ref>
 
==Kylä==
1

muokkaus