Ero sivun ”Wienin siirtymälaki” versioiden välillä

[[ImageTiedosto:Wiens law.svg|thumb|right|300px|Mustan kappaleen säteilyn aallonpituusjakauma eri lämpötiloissa.|right|300px]]

missä <math>T</math> on kappaleen lämpötila [[kelvin|kelvineinä (K)]] ja <math>\lambda_\mathrm{max}</math> on spektrin huippua vastaava aallonpituus metreinä. Verrannollisuuskerroin 0,002898 m&nbsp;K (metrikelvin) on [[luonnonvakio]], joka saattaa etenkin vanhemmassa kirjallisuudessa esiintyä myös muodossa 0,29 cm&nbsp;K.

Wienin siirtymälain esitti ensimmäisenä [[Wilhelm Wien]], mutta nykyisin se tulkitaan [[Planckin laki mustan kappaleen säteilystä|Planckin mustan kappaleen säteilylain]] approksimaatioksi, joka pätee suuritaajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle. Vastaava approksimaatio matalataajuiselle säteilylle on [[Rayleigh-Jeansin laki]].

Periaatteessa, mitä kuumempi kappale on, sitä lyhyempi on aallonpituus, jolla se lähettää eniten säteilyä. Esimerkiksi [[Aurinko|Auringon]] pintalämpötila on 5780 K, jolloin huippu on noin 500 nm:n kohdalla. Tämä aallonpituus on lähellä [[näköaisti|näkyvän]] [[valo]]n [[spektri]]n keskialuetta. Koska säteilyn spektri on huipun ympäristössä on melko laakea, auringon säteilemän valon spektri on koko silmälle näkyvän valon alueella melko tasainen, ja auringon valo on siksi [[valkoinen|valkoista]]. (Valon kulkiessa [[ilmakehä]]n läpi siitä kuitenkin [[Rayleighin sironta|siroaa]] pois [[sininen|sinistä]] valoa, jonkaminkä vuoksi suoraan auringosta tuleva valo on kellertävää ja ilmakehästä päivällä siroava auringon valo värjää taivaan siniseksi.)

[[Hehkulamppu|Hehkulampussa]] on hehkuva lanka, jonka lämpötila on Auringon pintalämpötilaa huomattavasti matalampi. Siksi hehkulampun säteilyssä on enemmän pitkäaaltoista [[punainen|punaista]] valoa kuin lyhytaaltoista sinistä valoa ja lampun valo vaikuttaa [[keltainen|keltaiselta]]. Jos [[hehkulanka|hehkulangan]] lämpötilaa edelleen lasketaan, säteilyn painopiste siirtyy yhä enemmän punaista kohti. Samoin käy [[hiillos|hiilloksen]] hiipuessa.