Ero sivun ”Kultaus” versioiden välillä

Kulta soveltuu monesta syystä pintamateriaaliksi. Se on alkuaineista helpoiten muovattavissa erittäin ohuiksi kalvoiksi.<ref name=HS>{{verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/79.html | Nimeke = Kulta villitsi kaikki sivilisaatiot | Tekijä = Timo Paukku | Julkaisija = Helsingin Sanomat 17.1.2006 | Viitattu = 12.7.2010}}</ref> Koska kulta on [[jalometalli]], sen [[korroosio]]n kesto on hyvä. Sillä on myös hyvä [[Sähkönjohtavuus|sähkön]]- ja [[lämmönjohtavuus]] sekä hyvä heijastuskyky infrapuna-alueella. Kulta soveltuu myös pehmytjuottamiseen erittäin hyvin. Toisaalta kulta kestää huonosti hankausta.<ref name="promaint">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.promaintlehti.fi/Kunnonvalvonta-ja-kayttovarmuus/Nanotimanteilla-kestavampi-kultaus | Nimeke =Nanotimanteilla kestävämpi kultaus | Tekijä = | Ajankohta =15.4.2014 | Julkaisija =Promaint lehti | Viitattu = 12.10.2014 }}</ref>

Kuvataiteessa käytetyin kultaustapa on kiinnittää esineen pintaan hyvin ohutta [[lehtikulta]]a. [[Keramiikka]]a voi kullata myös sivelemällä kultaa liuoksen osana pinnalle ennen polttamista. Kupoleja on kullattu sekoittamalla kultaa [[elohopea]]an, mistä syntynyttä [[amalgaami]]a on levitetty kupolin pinnalle ja kuumennettu, jolloin elohopea on haihtunut pois. Tämä menetelmä soveltuu erityisen hyvin raudan, teräksen, [[pronssi]]n ja muiden metallien kultaukseen, ja sitä on käytetty aseissa, [[Haarniska|haarniskoissa]], huonekaluissa ja pronssiveistoksissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/hd/fire/hd_fire.htm | Nimeke =Fire Gilding of Arms and Armor | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =The Metropolitan Museum of Art : Heilbrunn Timeline of Art History | Viitattu = 13.10.2014 }}</ref>.