Ero sivun ”Poikkihuilu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sisältöä lisättt Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
eiköhän yks kerta riitä ja kyseessä on yhdys sana |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Flute.jpg|thumb|350px|Jalometallista tehty, c-jal ja umpiläpillä varustettu poikkihuilu]]
'''Poikkihuilu''' ({{k-la|fistula Germanica}}) on [[puupuhaltimet|puupuhaltimiin]] kuuluva soitin, jota yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan [[huilu]]sta. Soitettaessa poikkihuilua pidetään vaakasuorassa soittajan oikealla puolella siten, että oikea käsi on kauimmaisena. Ääni syntyy puhallettaessa soittimen alkupäässä olevan ääniaukon yli siten, että osa ilmavirrasta osuu aukon vastakkaisen puolen terävään reunaan. Avaamalla ja sulkemalla läpillä peitettäviä äänireikiä saadaan soivan ilmapatsaan pituutta muutettua, jolloin samalla sävelkorkeus muuttuu.
Nykyaikaisessa poikkihuilussa on kolme osaa: suukappale, runko sekä jalka, jonka pituudesta riippuu matalin soitettavissa oleva sävel. Yleisin on c-jalka (matalin sävel keski-c), hiukan harvinaisempi on h-jalka (matalin sävel pieni h). Kokeilumielessä on valmistettu myös joitain d-jalkoja (matalin sävel yksiviivainen d).
Rivi 16 ⟶ 15:
==Poikkihuilun muunnoksia==
''[[Piccolo]]'' on pituudeltaan vain puolet tavallisesta poikkihuilusta, eikä siinä ole jalkaosaa. Piccolon ääni on huilun ääntä tasan [[oktaavi]]n korkeampi. Piccoloiden suosituin valmistusmateriaali on jo pitkään ollut puu; metalliset ovat jääneet lähes täysin pois käytöstä. Oppilassoittimia valmistetaan myös muovista
''Alttohuilu'' on tavallista poikkihuilua hiukan pidempi: soitin on g-vireinen, eli sillä soitetut sävelet soivat puhdasta [[kvartti]]a matalammalta kuin nuotteihin merkityt.
| |||