Ero sivun ”Leveyspiiri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tehdään ero leveyspiirin ja leveysasteen välillä; korjataan samalla kielilinkitys
tehdään leveysasteelle oma osio; selkeytetään johdantoa
Rivi 1:
[[Kuva:Primemeridian nolabels.jpg|thumb|330px|Vaakaviivat [[Maailmankartta|maailmankartassa]] ovat leveyspiirejä. Kuvassa päiväntasaajan lisäksi 30° ja 60° leveyspiirit.]]
 
'''Leveyspiiri''' eli '''paralleelipiiri''' on maapallon kiertävä [[päiväntasaaja]]n suuntainen piiri.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|leveyspiiri}}</ref> Sen maanpinnan kohdan sijaintia päiväntasaajasta [[pohjoinen|pohjoiseen]] tai [[etelä]]än kuvaa [[leveysaste]]. Leveyspiirejä kutsutaan myös ''paralelleiksi'', koska ne ovat yhdensuuntaisia päiväntasaajan kanssa.
 
Päiväntasaajan ja napojen lisäksi tärkeitä leveyspiirejä ovat [[Kravun kääntöpiiri]] (23° 26′ 22″ N) pohjoisella ja [[Kauriin kääntöpiiri]] (23° 26′ 22″ S) eteläisellä pallonpuoliskolla, jotka antavat auringon pohjoisimman ja eteläisimmän [[zeniitti]]aseman, sekä [[napapiiri]]t (66°&nbsp;33′&nbsp;39″), jotka kuvaavat [[kaamos|kaamoksen]] rajaa.
Leveyspiiriä merkitään usein kreikkalaisella kirjaimella fii, &phi;. Leveysastetta mitataan [[aste]]in (°) kulmamittana päiväntasaajan 0°:sta (matalat leveysasteet) napojen 90°:seen (korkeat leveysasteet). Leveysaste (°) voidaan jakaa 60 minuuttiin (′) ja edelleen 60 sekuntiin (″). Pohjoista leveyttä merkitään yleensä kirjaimella N, eteläistä kirjaimella S. Joskus eteläinen leveys annetaan negatiivisena, pohjoinen positiivisena. Esimerkiksi [[Suomi|Suomen]] mantereen pohjoisin kohta [[Utsjoki|Utsjoen]] [[Nuorgam|Nuorgamissa]] sijaitsee leveyspiirillä 70°&nbsp;05′&nbsp;N ja eteläisin [[Hanko|Hangon]] Tulliniemessä vastaavasti kohdalla 59°&nbsp;48′&nbsp;N.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fmi.fi/saa/havainto_93.html | Nimeke = Paikallissään asemakuvaukset | Julkaisija = Ilmatieteen Laitos| Viitattu = 21.4.2009}}</ref>
 
==Leveysaste==
Päiväntasaajan ja napojen lisäksi tärkeitä leveyspiirejä ovat [[Kravun kääntöpiiri]] (23° 26′ 22″ N) pohjoisella ja [[Kauriin kääntöpiiri]] (23° 26′ 22″ S) eteläisellä pallonpuoliskolla, jotka antavat auringon pohjoisimman ja eteläisimmän [[zeniitti]]aseman, sekä [[napapiiri]]t (66°&nbsp;33′&nbsp;39″), jotka kuvaavat [[kaamos|kaamoksen]] rajaa.
LeveyspiiriäLeveysastetta merkitään usein kreikkalaisella kirjaimella fii, &phi;. Leveysastetta(φ) mitataan [[aste]]in (°) kulmamittana päiväntasaajan 0°:sta (matalat leveysasteet) napojen 90°:seen (korkeat leveysasteet). Leveysaste (°) voidaan jakaa 60 minuuttiin (′) ja edelleen 60 sekuntiin (″). Pohjoista leveyttä merkitään yleensä kirjaimella N, eteläistä kirjaimella S. Joskus eteläinen leveys annetaan negatiivisena, pohjoinen positiivisena. Esimerkiksi [[Suomi|Suomen]] mantereen pohjoisin kohta [[Utsjoki|Utsjoen]] [[Nuorgam|Nuorgamissa]] sijaitsee leveyspiirillä 70°&nbsp;05′&nbsp;N ja eteläisin [[Hanko|Hangon]] Tulliniemessä vastaavasti kohdalla 59°&nbsp;48′&nbsp;N.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fmi.fi/saa/havainto_93.html | Nimeke = Paikallissään asemakuvaukset | Julkaisija = Ilmatieteen Laitos| Viitattu = 21.4.2009}}</ref>
 
[[Ekliptika|Ekliptisessä]] [[koordinaatisto]]ssa, jonka pohjana on [[eläinrata]], määritellään ekliptinen latitudi. Galaktinen latitudi on leveysaste [[galaktinen koordinaatisto|galaktisessa koordinaatistossa]]. Galaktinen 0-leveysaste seuraa [[Linnunrata|Linnunradan]] tasoa.