Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 201:
Ensimmäisiä monisoluisia olivat nivelmadot ja polttiaiseläimet. Tähän samaan ajanjaksoon osuu myös suvullisen lisääntymisen kehittyminen, joka on käytännössä tarkoittanut perinnöllisen muuntelun suurta kasvua. Kaikki elämä oli kuitenkin vielä elämän synnyinkodissa eli vedessä, joka oli tarjonnut tehokkaan suojan UV- ja muulta kosmiselta säteilyltä. Kambrikaudelta taas on löydetty suunnaton määrä eri fossiileja, jotka kielivät siitä, että eläinkunnan nykyiset pääjaksot olivat kehittyneet jo viimeistään kauden lopulla (500 mvs.). Tähän äkilliseen elämän monimuotoistumiseen viitataan termillä [[kambrikauden räjähdys]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://koivu.luomus.fi/verkkonayttelyt/elamanhistoria/kambrin_rajahdys.htm#otsikko | Nimeke = Kambrin räjähdys: elämän monimuotoistuminen | Julkaisu = Elämän historia -verkkonäyttely | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo | Ajankohta = 2004 | Viitattu = 31.10.2014}}</ref>
 
Kambrikautta seuranneen ordovikikauden (490–430 mvsmilj.vs.) meret kuhisivat monipuolista kasvillisuutta, selkärangattomia eläimistöä, leviä ja leuattomia kaloja. Arvioiden mukaan merenpinnalla eläneet levät huuhtoutuivat rannikolle, jonka myötä elämä alkoi hiljalleen siirtyä maalle. Esimerkiksi Omanista on löydetty fossiileja, joiden perusteella jo ordovikikaudella kasvoi maakasveja. Siluuria kuitenkin pidetään varsinaisena ajankohtana, jolloin elämä siirtyi merestä maalle. Kasveille valoa, tilaa ja hiilidioksidia oli niin paljon kuin ne vain ehtivät yhteyttämään. Kilpailun vähäisyyden vuoksi siirtymä uusille alueille oli eduksi. Olosuhteet suosivat suuria kasveja ja niiden perässä selkärangattomat eläimet kipusivat maankamaralle, ensimmäisten joukossa meriskorpioni. Siluurikautena alkoi esiintyä ensimmäistä kertaa myös leuallisia kaloja, joiden yliotteen seurauksena leuattomat kalat hävisivät lähes kokonaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://koivu.luomus.fi/verkkonayttelyt/elamanhistoria/devoni_kalat.htm#otsikko | Nimeke = Devoni - kalojen valtakausi | Julkaisu = Elämän historia -verkkonäyttely | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo | Ajankohta = 2004 | Viitattu = 31.10.2014}}</ref>
 
Maalle siirtyneistä selkärangattomista oli devonin ja kivihiilikausien aikana kehittynyt sammakkoeläimiä ja matelijoita,{{lähde|ne taisivat kuitenkin kehittyä kaloista eivätkä suoraan selkärangattomista!}} jotka luonnollisesti olivat sopeutuneet merielämään. Niillä oli vihollisia, joten permikausi tiesi niiden valtakautta. Matelijoiden joukosta löytyi niin kasvin- kuin lihansyöjiäkin. Maalla esiintyi myös hyönteisiä, suurin osa näistä oli [[Blattoptera|nykyisten kovakuoriaisten sukulaisia]]. Matelijat syrjäyttivät permikauden lopulla sammakkoeläimet nopean lisääntymisen ja kehittymisen ansiosta. Meressä elämä oli edelleen monipuolisempaa: merisiilejä, kotiloita, lonkerojalkaisia. Permikausi päättyi laajaan massasukupuuttoon, jonka myötä ilmeisesti lähes 95 % kaikista eliölajeista kuoli. Mukana muun muassa [[trilobiitit]]. Ilmeisesti ilmaston muuttumisesta johtunut permikauden sukupuutto on elämän historian suurin sukupuutto, joskin nykyinen ihmisen toiminnasta johtuva sukupuutto saattaa ohittaa sen laajuudessaan.<ref>Arvioiden mukaan lajeja häviää päivittäin kymmeniä, jolloin permikauden sukupuuttoa vastaava tilanne saavutettaisiin muutamassa sadassa vuodessa. Permikauden sukupuuton aikaskaala oli kuitenkin miljoonia vuosia.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://koivu.luomus.fi/verkkonayttelyt/elamanhistoria/permi_kallo.htm#otsikko | Nimeke = Massasukupuutto | Julkaisu = Elämän historia -verkkonäyttely | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo | Ajankohta = 2004 | Viitattu = 31.10.2014}}</ref>