Ero sivun ”Vaikutusala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p lis. linkkejä
Rivi 6:
* Siroaminen
** Jos atomin nuklidia lähestyy positiivisesti varautunut hiukkanen tai toinen nuklidi riittävän pienellä etäisyydellä ja nopeudella, siihen vaikuttaa merkittävä sähkömagneettinen poistovoima. Sähköinen poistovoima pakottaa hiukkasen tai nuklidin siroamaan eli muuttamaan kulkusuuntaansa radiaalisesti poispäin kohdenuklidista. Siroaminen voi tapahtua kaikkiin suuntiin, eli hiukkanen voi myös pysähyä ja lähteä taaksepäin sähköisen poistovoiman vaikutuksen seurauksena.
* [[Kimmoinen törmäys|Täysin elastinen törmäys]]
** Jos lähestyvän hiukkasen tai nuklidin liike-energia on sopiva ja liikesuunta kulkee riittävän lähellä ts. kohti kohdenuklidia niin, että se riittää kumoamaan sähkömagneettisen poistovaikutuksen, mutta ei kuitenkaan vahvan voiman poistovaikutusta voi tapahtua ns. täysin elastinen törmäys.
*** Täysin elastisessa törmäyksessä, molempien hiukkasten tai nuklidien like-energiat säilyvät niin, että lähestyvän hiukkasen liikesuunta kuitenkin muuttuu 180 astetta eli se "kimpoaa" kohdenuklidista.
* EpäelastisenenTäysin epäelastisenen törmäys
** EpäelastisessaTäysin epäelastisessa törmäyksessä lähestyvän hiukkasen/nuklidin like-energia riittää kumoamaan sekä sähköisen- että vahvan voiman poistovaikutuksen. Näin ollen lähestyvä hiukkanen siirtyy vahvan voiman vetovaikutksen puolelle ja hiukkanen/nuklidi fuusioituu kohdenuklidiin. Hiukkasten like-energiat säilyy niin, että näin syntyneen uuden nuklidin like-energia ja liikemäärä on lähestyvän hiukkasen/nuklidin ja kohdenuklidin liike-energioiden- ja määrien summa. Tätä kutsutaan myös absorptioksi, jos lähestyvä hiukkanen on neutronineutron (tai fotoni). [[Fuusioreaktio|Fuusio]]<nowiki/>n seurauksena syntyt [[nuklidi]] voi olla sekä stabiili (esim. He-4) tai epästabiili (esim U-236).
*** Epästabiili nuklidi
**** Voi hajota kahdeksi tai useammaksi tytärnuklidiksi ([[fissio]])
**** Voi emittoida ylimääräiset neutronit ja protonit alfa-hajoamalla (kts [[Alfa hajoaminen|alfa-hajoaminen]]).
**** Voi emittoida beta- tai + -hiukkasen eli elektronin tai positronin (kts. [[Radioaktiivinen hajoaminen|beta hajoaminen]]) saavuttaakseen stabiilin energiatilan.
**** Voi emittoida gamma-hiukkasen eli fotonin (kts gamma-hajoaminen) niin, että energiatila stabiloituu (viritystila purkautuu)
* Gamma hiukkasen absorptio