Ero sivun ”Porvoon valtiopäivät” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
==Porvoon valtiopäivien vaiheet ja merkitys==
Suomalaissyntyisellä kreivi [[Gustaf Mauritz Armfelt]]illa, oli merkittävä rooli Suomen suuriruhtinaskunnan aseman ja maa-alueen muotoutumisessa. Armfelt toimi [[Suomen Asiain Komitea]]n puheenjohtajana [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa. Armfelt kannatti Suomen valtiopäivien vakinaistamista ja oman armeijan perustamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=18 | Nimeke = Armfelt, Gustaf Mauritz | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kansallisbiografia / Kenraalit | Viitattu = 9.11.2015 }}</ref>
Suomen väliaikainen kenraalikuvernööri [[Göran Magnus Sprengtporten]] laati suunnitelman SUomen hallinnosta, joknka keisari vahvisti 1. joulukuuta 1808. Suomen säätyjen lähetystö kävi jo syksyllä vannomassa uskollisuuttaan keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:lle]] Pietarissa. Sille kerrottiin, että keisari aikoo kutsua valtiopäivät koolle. Sprengtporten sai tehtäväkseen valtiopäivien valmistelut.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 602 |nimi = Sprengtporten, Georg Magnus (1740 - 1819) |tekijä = Veli-Matti Syrjö |vapaa = |ajankohta = 2000 |viitattu = 8.11.2015 }}</ref> Suomen säädyt saivat 1. helmikuuta 1809 kutsun kokoontua valtiopäiville Porvooseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivien_tapahtumia | Nimeke = Valtiopäivien tapahtumia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon kaupunki | Viitattu = 9.11.2015 }}</ref>
Valtiopäivien paikan valintaan vaikutti se, että [[Suomen sota]] oli käynnissä ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli ollut paha tulipalo edellisvuonna, eikä siellä ollut sopivia tiloja valtiopäiville, kuin ei myöskään Loviisassa. Niinpä valtiopäivät kutsuttiin Porvooseen, jonka tuomiokirkossa pidetiin avajaiset. Valtiopäivien valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia. Pappissääty työskenteli myös kimnaasissa. Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa ja talonpoikaissääty laamanni Orraeuksen talossa.<ref name="PAIKAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivarakennukset_vuonna_1809_ja_nykyaan_ | Nimeke = Porvoon valtiopäivärakennukset 200 vuotta sitten ja nykyään | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon
▲Valtiopäivien paikan valintaan vaikutti se, että [[Suomen sota]] oli käynnissä ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli ollut paha tulipalo edellisvuonna, eikä siellä ollut sopivia tiloja valtiopäiville, kuin ei myöskään Loviisassa. Niinpä valtiopäivät kutsuttiin Porvooseen, jonka tuomiokirkossa pidetiin avajaiset. Valtiopäivien valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia. Pappissääty työskenteli myös kimnaasissa. Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa ja talonpoikaissääty laamanni Orraeuksen talossa.<ref name="PAIKAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivarakennukset_vuonna_1809_ja_nykyaan_ | Nimeke = Porvoon valtiopäivärakennukset 200 vuotta sitten ja nykyään | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon Kaupunki | Viitattu = 9.11.2015 }}</ref>
Keisari määräsi säädyt kokoontumaan maaliskuussa 1809 [[Porvoo]]seen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti "Suomen kansakuntien joukkoon".<ref name="PT"/> Vala ja vakuutus muodostivat jo keskiajalta periytyvän herruussopimuksen ja oikeustradition.
| |||