Ero sivun ”Hybridisaatio” versioiden välillä

9 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
p (Botti poisti 29 Wikidatan sivulle d:q274511 siirrettyä kielilinkkiä)
Sp<sup>2</sup>-hybridisoituneita ovat kaksoissitouneet atomit, kuten olefiiniset hiilet (C=), joissa sp<sup>2</sup>-orbitaalit muodostavat sigma-sidokset ("yksöissidokset") ja kolmas p-orbitaali muodostaa pii-sidoksen ("kaksoissidoksen"), sekä [[karbokationi]]t, joissa kolmas p-orbitaali on tyhjä, sekä [[karbanioni]]t, joissa kolmannella p-orbitaalilla on "ylimääräinen" elektroni. Kolmen atomin renkaissa (esimerkiksi [[syklopropaani]]) hybridisaatio muistuttaa enemmän sp2:sta kuin aitoa sp3:sta.
 
Sp<sup>2</sup>-hybridisaatio on yksittäistä atomia kuvaava ideaalitilanne, jota todellisessa molekyylissä vastaavat monimutkaiset molekyyliorbitaalit, mutta sillä voidaan selittää "tavallisten" molekyylien muoto. Koska kolmannen p-orbitaalin muodostama pii-sidos on sigma-sidoksien alla ja päällä, se pitää särkeä, kun sidosta kierretään. Siksi kaksoissidokset eivät kierry normaaliolosuhteissa. Näkyvä tai ultraviolettivalo pystyy särkemään pii-sidoksen, jolloin atomit nousevat korkeampaan energiatilaan, jossa pipii-sidoksen elektronit ovat erillään eri atomien p-orbitaaleilla. Tällöin sp<sup>2</sup>-hybridisoitunutkin atomi voi pyöriä vapaasti. Jos sidos on ollut ''cis'', se kääntyy vähemmän jännittyneeseen ''trans''-konformaatioon, ja kun elektronit pariutuvat uudelleen, pipii-sidos muodostuu uudelleen, jolloin sidos on muuttunut pysyvästi ''cis''-sidoksesta ''trans''-sidokseksi.
 
== sp-hybridisaatio ==
Kolmoissidoksen kuvaamiseen tarvitaan sp-hybridiorbitaali. [[Kolmoissidos]]ta muodostavalla atomilla on kaksi sp-hybridiorbitaalia. Kaksi p-orbitaaleista jää hybridisaation ulkopuolelle. Hiiliatomit liittyvät toisiinsa ensin yhdellä sp-orbitaalien muodostamalla sigma-sidoksella. p-Orbitaalienorbitaalien muodostamia pii-sidoksia syntyy kaksi. Sidosten välinen kulma on 180°, joten molekyyli on lineaarinen. Esimerkiksi [[etyyni]]ssä (C<sub>2</sub>H<sub>2</sub>) kolmoissidos muodostuu sp-orbitaalien välisestä sigma-sidoksesta ja p-orbitaalien muodostamasta kahdesta pii-sidoksesta.
 
<math>