Ero sivun ”Mikojan-Gurevitš MiG-17” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Tekniset tiedot (MiG-17F): kertomerkkejä using AWB |
p luokkien säätöä, replaced: [[Luokka:Mikojan-Gurevitšin lentokoneet → [[Luokka:Mikojan-Gurevitšin ilma-alukset, removed: Luokka:Neuvostoliiton ilmavoimien kalusto using AWB |
||
Rivi 6:
== Kehitys ==
MiG-17 pohjautui [[Artem Mikojan|Mikojanin]] ja [[Mihail Gurevitš|Gurevitšin]] aikaisempaan [[MiG-15]]-hävittäjään.
Tärkeimpinä muutoksina siinä oli moottoriin lisätyn [[jälkipoltin|jälkipolttimen]] lisäksi ohuemmat ja viistommat, kärjistään pyöristetyt siivet sekä pitempi runko.
Sarjatuotanto aloitettiin elokuussa [[1951]]. Tuotannon aikana konetta paranneltiin ja muutettiin useita kertoja. Perusmallina MiG-17 oli kolmella tykillä varustettu päivähävittäjä. Sitä käytettiin myös hävittäjä-pommittajana, mutta sen pommilasti oli pieni ja yleensä se kantoikin pommien sijasta lisäpolttoainetankkeja.
Rivi 14:
MiG-17:sta lisenssivalmistettiin [[Puola]]ssa (Lim-5 ja 6) ja [[Kiina]]ssa (Shenyang J-5). Puolassa Lim-5 -koneita valmistettiin vuosina 1956-60 yhteensä 477 kappaletta ja rynnäkköversiota Lim-6bis -koneita 239 kappaletta. Kiinassa konetyyppiä valmistettiin lisenssillä 767 kappaletta Shenyang J-5 -merkinnällä vuosina 1956-1959. Koneen vientiversion nimi oli Shenyang F-5.
Konetyypin kaikkien versioiden kokonaisvalmistusmäärä on 9 482 kappaletta ja se palveli 40:n maan ilmavoimissa. Konetyyppi poistui pääosin käytöstä Itä-Euroopassa maiden ilmavoimissa 1970 ja 1980 -luvuilla. Puolassa tyypin viimeinen lento tapahtui vuonna 1992.
Puolassa ja Kiinassa valmistettuja versiota myyntiin runsaasti Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin pääosin vuosina 1988-1992. Osa näistä kunnostettiin lentokuntoisiksi. Nykyisin lentokuntoisia MiG-17 -koneita on tusinan verran mm. Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Norjassa. Ne ovat suosittuja lentonäytöskoneita.
Rivi 31:
===Ilmataistelu 1954===
Konetyyppi ei ole koskaan lentänyt Suomen Ilmavoimissa. Kuitenkin kaksi MiG-17-hävittäjää ajoivat takaa [[8. toukokuuta|8.5.]] [[1954]] yhdysvaltalaista Harold Austinin ohjaamaa [[B-47 Stratojet|RB-47 Stratojet]] -lentokonetta Suomen Lapin ilmatilassa. Kolme RB-47-lentokonetta oli lentänyt tiedustelemaan ilmakuvauksella [[Norjanmeri|Norjanmeren]] kautta [[Murmanskin alue]]elle [[Kuolan niemimaa]]lle ja [[Arkangel]]in satamia, puolustusvälinetehtaita ja muita sotilaallisia kohteita. Lentokoneita vastaan Neuvostoliitto lähetti [[MiG-15]]- ja MiG-17-hävittäjiä, joista viimeksi mainittuja RB - miehistöt eivät osanneet odottaa.
[[Salla
===Yksityiskoneet===
Suomeen kuitenkin ostettiin ja tuotiin yksityisesti 1990-luvun alussa kaksi entistä Puolan ilmavoimien Lim-5 (Mig-17F) -konetta. Nykyisin Lim-5-kone 1C-1505 erään vanhan koulun pihassa Harjavallan lähistöllä. Kone oli 90-luvulla Paimion sittemmin lopetetussa automuseossa.
Toinen Lim-5-kone 1C-1709 oli Suomen ilmavoimien "MIG-21BIS"-maalauksessa Karstulassa ainakin vuonna 2003. Vuonna 2004 Teräs Astra Oy lahjoitti koneen Keski-Suomen ilmailumuseolle. Nykyään kone on Keski-Suomen Ilmailumuseon pihassa Tikkakoskella vihreäksi maalattuna ja kukkasin koristeltuna: koneen maalauksen suunnittelijan mukaan sen nimi on "Anni".
Rivi 70:
[[Luokka:Hävittäjälentokoneet]]
[[Luokka:Mikojan-Gurevitšin
| |||