Ero sivun ”Lauri Sutela” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) kh. |
Htm (keskustelu | muokkaukset) viittauskorjaus; +404 |
||
Rivi 35:
Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä [[Suomen sotilastiedustelu]]n, ja sitä pidetään näyttönä ylimpiin tehtäviin, komentajaputkeen, jossa häntä kierrätettiin pääesikunnassa tärkeillä paikoilla.<ref name="hs/7/2009/46"/><ref name=HS1/> Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tiedusteluelin, ''tarkastustoimisto'', vuonna 1959.<ref> {{Kirjaviite| Nimeke = Salainen sisällissota: työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa| Julkaisija = Otava| Vuosi =2004
| Tekijä = Vesikansa, Jarkko| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 113| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =951-1-19679-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = }}</ref> Sutela oli valmistunut [[yleisesikuntaupseeri]]ksi [[Sotakorkeakoulu]]sta vuonna 1949, ja kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 1966.<ref name="pv_komentajat">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.pvtt.mil.fi/ruotuvaki/?action=komentajat | Nimeke=Puolustusvoimain Komentajat. Kaskeala, Hägglund, Klenberg, Valtanen, Sutela | Julkaisu=Ruotuväki. Puolustusvoimien uutislehti | Julkaisija=Puolustusvoimat | Viitattu=14.4.2008{{404}}}}</ref>{{404}}
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja [[puolustusvoimain komentaja]]na 1974–1983.<ref name="pv_komentajat"
Sutela ei juuri esiintynyt julkisuudessa, eikä hän kirjoittanut muistelmia. Hänen muistiinpanonsa ovat kuitenkin olleet tutkijoiden käytössä. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura, mutta sotilasuralle hän päätyi velvollisuudentunnosta. Taiteelliset harrastukset jatkuivat kuitenkin koko eliniän.<ref name=HS1/> Matti Lukkari kirjoitti Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003.
| |||