Ero sivun ”Sympaattinen hermosto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Sympaattinen hermosto säätelee verenkiertoelinten, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virtsaelinten toimintoja. Sympaattisen hermoston toiminta vilkastuu stressitilanteissa ja fyysisessä rasituksessa. Se lisää elimistön suorituskykyä mm. avartamalla hengitysteitä, lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä ja iskutilavuutta, lisäämällä sydämen ja luustolihasten verenkiertoa sekä rajoittamalla ihon ja ruuansulatuselimistön verenkiertoa. Maksan glykogeeni pilkkoutuu glukoosiksi verenkiertoon. Samoin rasvakudoksesta vapautuu rasvahappoja helposti hyödynnettävinä energialähteinä. Silmien mustuaiset laajenevat. Pitkäkestoisessa sympatikotonuksessa monet hormonitoiminnot muuttuvat, esimerkiksi [[kortisoni]]n eritys lisääntyy.
Sympaattisten hermojen preganglionaaristen [[neuroni]]en [[synapsi]]päätteistä erittyy [[asetyylikoliini]]a, kun taas postganglionaaristen neuronien synapsipäätteistä erittyy useimmiten [[noradrenaliini]]a. Noadrenaliinin tavoin vaikuttavia aineita kutsutaan [[Sympatomimeetit|sympatomimeeteiksi]] ja sympaattisen hermoston toimintaa estäviä aineita [[Sympatolyytit|sympatolyyteiksi]].
Tahdosta riippumattoman hermoston toinen osa on parasympaattinen hermosto. Sympaattinen ja [[parasympaattinen hermosto]] vaikuttavat toistensa suhteen usein vastakkaisesti. Sympaattiset hermosyyt johtavat selkäytimestä sympaattiseen hermorunkoon, jossa on hermosoluja, ja siitä edelleen pääte-elimeen. {{Tynkä/Anatomia}}
| |||